Helsingin yliopisto ja HUS halusivat luoda Meilahden kampuskirjastolle uudenlaisen, terveysalan eri toimijoita palvelevan tilakonseptin. Syntyi Terkko Health Hub, innovaatio- ja opiskelukeskus, joka edistää lääketieteen, terveysteknologian ja elämätieteiden tutkimusta ja yritystoimintaa saman katon alla kirjaston kanssa. Gullstén-Inkinen suunnitteli yhteistyöskentelyä tukevien tilojen sisustusratkaisut.

Miten kirjastojen tilat tulisi suunnitella, jotta ne palvelisivat käyttäjiä nykyisessä digitaalisessa toimintaympäristössä?

Tätä pohtivat kirjastot ympäri maailman. Niin yleiset kirjastot, tieteelliset kirjastot kuin kansalliskirjastotkin ovat kaikki saman haasteen edessä. Painettua aineistoa karsitaan, sähköisen aineiston määrä kasvaa ja kirjastojen käyttötavat muuttuvat. Muutokset haastavat kirjastot uudistamaan palvelukonsepteja.

Meilahden kampuskirjastolla lähdettiin kehittämään uudenlaista palvelukonseptia pari vuotta sitten, kun kirjaston painettuja kokoelmia oltiin supistamassa. Meilahden sairaala-alueella sijaitseva kirjasto palvelee lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, opettajia, tutkijoita, lääkäreitä, HUS:in sairaalaa, terveydenhuollon ammattilaisia ja alan yrityksiä. Kirjastolla on Suomen laajimmat lääke- ja terveystieteiden kokoelmat. Aiemmin Terveystieteiden keskuskirjastona tunnettu kirjastorakennus valmistui Haartmaninkadun ja Tukholmankadun risteykseen vuonna 1998.

– Kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla kampuksella ja on eräänlainen porttirakennus sairaalan suuntaan mentäessä, sanoo arkkitehti Outi Saario Helsingin yliopiston tilat ja kiinteistöt –toimialalta.

Kirjaston käyttö oli kuitenkin muuttunut siitä, millaiseksi Terkko 1990-luvulla suunniteltiin.

Taustalla on ollut muutos aineistossa ja sen käytössä.

– Lääketieteellinen aineisto on siirtynyt voimallisesti sähköiseen muotoon. Lääketiede menee nopeasti eteenpäin, ja uutta tietoa tulee jatkuvasti. Kirjaston toiminnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että painetuille kokoelmille tarvitaan aiempaa vähemmän tilaa. Käyttäjille muutos taas näkyy siinä, että sähköinen aineisto on esimerkiksi tutkijoiden ja lääkäreiden saatavilla verkon kautta kirjaston ulkopuolellakin. Fyysisesti kirjaston tiloihin tuleminen ei ole välttämätöntä, kertoo Saario.

Kirjasto oli tilanteessa, jossa hyvällä paikalla olevat tilat kahdessa kerroksessa olivat lähinnä kirjallisen aineiston säilyttämistä varten. Lääketieteellinen tiedekunta ja HUS halusivat uudistaa tilan käyttöä ja toimintaa yhdessä kirjaston kanssa. Tiloihin haluttiin tuoda uusia käyttäjiä ja uutta elämää.

Konkreettisesti uudistus käynnistyi, kun kirjasto supisti painettuja kokoelmiaan niin paljon, että ensimmäinen kerros vapautui kokonaan muuhun käyttöön.

Yhteistyöskentelyn mallia USA:sta

Mallia tilakonseptiin lähdettiin hakemaan USA:sta.

Helsingin yliopiston edustajat kävivät tutustumassa erilaisiin coworking-tiloihin Bostonissa. Vierailuja tehtiin MIT-huippuyliopistoon sekä tiloihin, jotka tukevat tieteentekemisen kaupallistamista.

– Alkoi vahvistua ajatus, että myös Meilahden kampuskirjastoon voisi tulla yhteistyöskentelytilaa, joka palvelisi niin yliopiston yksiköitä ja opiskelijoita, HUS:ia kuin terveysteknologian yrityksiä. Arkkitehti Jarmo Suominen suunnitteli konseptille perusidean, kertoo Saario.

Eri käyttäjäryhmille yhteinen tila

Gullstén-Inkinen lähti tältä pohjalta suunnitelmaan yhteistyöskentelyä tukevia tiloja. Lähtökohtana oli, että kirjaston kokoelmat, asiakaspalvelu ja opiskelijoiden lukutilat sijaitsisivat jatkossa kokonaan kakkoskerroksessa. Uusi palvelukonsepti, Terkko Health Hub, toteutettaisiin ensimmäiseen kerrokseen.

Toinen lähtökohta oli, että tiloissa tuli hyödyntää olemassa olevia kalusteita kirjastolta ja yliopiston varastoista.

Outi Saario kiittelee Gullstén-Inkisen näkemystä suunnitteluvaiheessa.

– Gullstén-Inkisellä oli suuri lisäarvo ideoinnissa ja yhteistyöskentelytilan ratkaisemisessa. Meillähän ei etukäteen ollut mitään konkreettista ohjetta, miten tällainen tila tulisi tehdä. Gullstén-Inkisen pystyi hyvin noukkimaan Jarmo Suomisen perusideasta ne asiat, joita tänne tarvittiin. He pystyivät myös hyödyntämään olemassa olevia kalusteita fressillä tavalla.

Kohtaamisia ja tapahtumia

Uudistus toteutettiin kesällä 2017. Kirjaston vanhaan toimistosiipeen tehtiin vuokrattavia tiloja terveys-, lääke- ja life science –alan startup-yrityksille.

Avoimeen tilaan suunniteltiin muusta alueesta kalusteilla erotettavia, kokolattiamatolla merkittyjä varattavia työskentelytiloja, Naapurustoja.

Tilaan ei voitu rakentaa kattoon saakka olevia väliseiniä, vaan tila piti jakaa kevyemmällä ratkaisulla. Tilanjakajia tehtiin kirjastolta vapautuneista kirjahyllyistä. Hyllyt täytettiin kirjoilla, joita kirjasto ei enää tarvinnut ja jotka voitiin siten asetella ulkonäön ja värin mukaan. Hyllyihin kiinnitettiin turpeesta valmistettuja akustiikkalevyjä ja kirjoituspintaa. Hyllyistä muokattiin myös vaatesäilyttimiä Naapurustoihin.

Tiloihin haluttiin myös kaikille avointa yhteistä aluetta, joka tukisi ajatusten vaihtoa ja verkostoitumista ja jossa voisi järjestää tilaisuuksia. Iso loungemainen Tapahtumatori, avoin kahvila ja vihreä ruohomattoalue riippukeinuineen palvelevat tätä tarkoitusta.

Outi Saario pitää lopputulosta onnistuneena. Käyttäjät ovat löytäneet uudet tilat, ja kysyntä yritysten toimitiloille on ollut hyvä. Lounge on yleensä täynnä ihmisiä ja esimerkiksi riippukeinuissa ihmiset istuskelevat mielellään.

Uudistuneen kirjaston käyttäjien palautetta seurataan jatkuvasti. Tarkoitus on, että kaikki käyttäjäryhmät voisivat käyttää tiloja omiin tarpeisiinsa optimaalisella tavalla.

– Uskon, että yhteistyöskentelyä tukevien tilojen kehitys trendinä jatkuu. Mekin seuraamme tiiviisti, minkälaiseksi toiminta täällä kehkeytyy ja kehitämme tiloja eteenpäin yhdessä käyttäjien ja Gullstén-Inkisen kanssa. Olemme olleet tyytyväisiä Gullstén-Inkisen suureen kiinnostukseen tällaista hanketta kohtaan sekä heidän tuomiin uudenlaisiin ideoihin, Saario kiittelee.

– Uusi tapa käyttää kirjastoa muuttaa kirjastojen tiloja ja palveluita kaikkialla. Paljon keskustellaan esimerkiksi kirjastojen muuttuvasta äänimaailmasta. Tänä päivänähän kirjastojen tulee yhteensovittaa tarpeet niin hiljaiselle työskentelylle kuin ihmisten kohtaamiselle ja tilaisuuksien järjestämiselle. Akustiset ratkaisut nousevat avainrooliin. Ensi vuonna on myös erityisen mielenkiintoista nähdä, minkälaiseksi kohtaamispaikaksi Helsingin uusi Keskustakirjasto muodostuu, Saario visioi.

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Aukusti Heinonen

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:llä on 30 vuoden kokemus rakennusten ja sisätilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. Suunnittelijoihimme kuuluu arkkitehteja, sisustusarkkitehteja, visualisteja sekä työympäristön kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy toimi pääsuunnittelijana, arkkitehtina ja sisustusarkkitehtina Kelan Malmin, Ylöjärven ja Joensuun palvelupisteiden uudistuksessa. Uudistuksen tavoitteena oli saada Kelan kasvavalle henkilöstölle lisää työtilaa, tukea työskentelyn joustavuutta ja lisätä viihtyvyyttä. Yhä useampi kelalainen työskentelee nykyään monitilaympäristössä.

Turkoosia ja oranssia. Paljon läpinäkyvyyttä. Laadun tuntua. Uutta ja siistiä.

Tältä näyttävät Kelan uusitut toimistotilat Malmilla.

Visuaalisen ilmeen lisäksi tilojen toiminnallisuus on uusittu täysin. Siinä missä aikaisemmin Malmin konttorin kolmannessa kerroksessa työskenteli parikymmentä henkilöä pääosin yhden hengen huoneissa, niin uudistuksen jälkeen koko kerros on muutettu 56 työpisteen monitilaympäristöksi. Työntekijät istuvat avoimessa tilassa ryhmittäin 8-12 hengen työskentelyalueilla. Yhteisessä käytössä on neuvotteluhuoneita, vetäytymistiloja sekä suuri working lounge, joka toimii kahviona, taukotilana ja tiimipalavereiden pitopaikkana.

Tiimipäällikkö Eva Forsell pitää muutosta onnistuneena. Siirtyminen monitilaympäristöön on hänen mukaansa lisännyt vuorovaikutusta ja tuonut yhteisöllisyyttä.

– Istumme nyt uusissa tiloissa yhdessä. Vieressä on aina kaveri, jolta voi nopeasti kysyä apua. Meidän työskentelyhän on usein aika yksinäistä, niin tällaisessa tilassa ei tarvitse tuntea, että on yksin. Toinen hyvä puoli on se, ihmiset oppivat tuntemaan toisensa ihan eri tavalla. Työyhteisö on kiinteämpi.

Uudet tilat valmistuivat loppuvuodesta 2016.

Uudistuksen ensisijaisena tarkoituksena oli saada lisää työtilaa. Vuoden 2017 alussa toimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi, ja tämän myötä niin Malmille kuin useaan muuhunkin Kelan toimipisteeseen rekrytoitiin tuntuvasti lisää ihmisiä.

Joustavat työtavat muokkaavat tilatarpeita

Kelan palveluverkkoon kuuluu 180 palvelupistettä ympäri Suomea. Verkoston ylläpidosta vastaa Kelan Kiinteistöpalvelut.

– Tavoitteena on tarjota Kelan henkilöstölle oikein mitoitettu, laadukas ja miellyttävä työympäristö. Työtavat muuttuvat ja tilojen on pysyttävä muutoksessa mukana, sanoo arkkitehti Pentti Nurminen Kelan Kiinteistöpalveluista.

– Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi ja muut lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat henkilöstömääriin ja sitä kautta tilatarpeisiin. Työskentely Kelassa on kaiken kaikkiaan myös muuttunut entistä joustavammaksi. Moni tehtävä ei ole enää niin paikkasidonnaista kuin aikaisemmin. Työtä voi tehdä kotona tai vaikka toisessa toimipisteessä. Nämä kaikki vaikuttavat tilatarpeisiin.

Tilojen uudistamisen tarve arvioidaan Nurmisen mukaan aina kohdekohtaisesti. Myös tilojen yleiskunto asettaa omat kunnostuspaineet.

– Kelalla on paljon 1980- ja 1990-luvulla valmistuneita kohteita. Näissä on tyypillisesti talotekniikkaan liittyviä korjaustarpeita. Monissa kohteissa on myös sellaisia tilaratkaisuja, joista aika on ajanut ohi ja jotka voidaan nyt vapauttaa muuhun käyttöön. Esimerkiksi paperitositteiden säilyttämistä varten tarvitaan nykyään huomattavasti vähemmän varastotilaa kuin aikaisemmin. Onpa vielä jossain kohteissa kerroksesta toiseen meneviä kirjehissejä. Niitä ei ole taidettu käyttää enää pitkään aikaan, Nurminen kertoo.

Käyttäjät mukana suunnittelussa

Gullstén-Inkinen vastasi Kelan Malmin, Ylöjärven ja Joensuun toimipisteiden uudistuksen tilasuunnittelusta. Kaikissa kolmessa kohteessa siirryttiin monitilaympäristöön.

Suunnittelu eteni kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä testfit-vaiheessa Gullstén-Inkisen suunnittelutiimi teki ehdotuksen, minkälainen tilojen tuleva layout voisi olla ja kuinka monta työpistettä ja tukitilaa näihin saisi. Toteutusvaiheessa suunniteltiin tiloihin materiaalit ja visuaalinen ilme. Tilojen käyttäjien tarpeita selvitettiin työympäristötutkimuksella, aktiivisella kommunikaatiolla ja henkilöstöä osallistamalla.

Tästä Malmin toimiston tiimipäällikkö Eva Forsell antaa paljon kiitosta Gullstén-Inkiselle.

– Siirtyminen huonetoimistosta monitilaympäristöön on ollut suuri muutos. Kysehän ei ole pelkästään tiloista, vaan kokonaisen työskentelykulttuurin muutoksesta. Arvostimme sitä, että saimme olla mukana suunnittelussa ja vaikuttaa omaa työskentelyämme koskeviin asioihin. Oli tunne, että meitä todella kuunneltiin, hän sanoo.

– Työskentely Gullstén-Inkisen suunnittelijoiden kanssa oli joustavaa. He olivat aktiivisia, toivat esiin hyviä näkökulmia ja kuuntelivat meitä. Kaikki työskentelivät kohti yhteistä päämäärää eli sitä, että 15.11.2016 kaiken oli oltava valmista. Tässä myös onnistuttiin, Malmin toimiston tiimipäällikkö kiittelee.

 

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Sami Saastamoinen

 

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:llä on 30 vuoden kokemus rakennusten ja sisätilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. Suunnittelijoihimme kuuluu arkkitehteja, sisustusarkkitehteja, visualisteja sekä työympäristön kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.

Elettiin vuotta 1992. Suomi oli syvässä lamassa. Vasta perustettu SOL-yhtiöt uskoi matalaan organisaatioon ja rakensi sitä tukemaan täysin uudenlaisen työympäristön. Istumapaikan sai vapaasti valita. Omat tavarat säilytettiin punaisessa kassissa. Paperista pyrittiin pois. Sihteerejä ei palkattu, ja toimitusjohtajakin vastasi vaihteeseen tuleviin puheluihin. Yhtiö oli vuosia aikaansa edellä.

Astu aurinkokuntaamme, lukee keltaisessa ovessa.

Ollaan SOL Cityn eli SOL-yhtiöiden pääkonttorin ovella Vanhalla Talvitiellä Helsingin Sörnäisissä.

Kun oven avaa, aukeaa valtava tila, joka on täynnä värejä, yksityiskohtia ja yllätyksiä. Katse lähtee heti liikkeelle. Paikka kutsuu peremmälle. Pelkästään matkalla vastaanotosta naulakoille voi nähdä keltaisen puhelinkopin, keskusaukion suihkulähteen, aidon englantilaisen mailboxin sekä lukuisia SOL-kaupungin menoa tarkkailevia naivistisia patsaita. Kirkkaan keltaiset ja punaiset värit valloittavat mielen.

Kasvoille nousee hymy.

– Juuri tätä haemme. Hymyä, hyvää mieltä, iloa, positiivisuutta. Sitä SOL on, sanoo SOL Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Anu Eronen.

Yrityksen nimi sol on latinaa ja tarkoittaa aurinkoa. Aurinko on läsnä yrityksen logossa, visuaalisuudessa, työvaatteissa ja kaikkialla toimitiloissa. Auringosta on johdettu yrityksen brändivärit keltainen ja punainen.

Aurinko on myös asenteessa. Vaikeinakin aikoina päivä paistaa.

Kun SOL-yhtiöt perutettiin vuonna 1992, elettiin keskellä lamaa. Suomalaisyrityksillä meni huonosti. Kaikesta mahdollisesta säästettiin. Myös siivouksesta.

Alkavan yrityksen oli menestyäkseen pakko tehdä asioita rohkeasti eri tavalla. Liisa Jorosen johdolla SOL päätti nostaa siivoustyön arvostusta. Yhtiö uskoi henkilöstön tasavertaisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Alusta lähtien yhtiö panosti myös omaan yksilölliseen brändiinsä. Henkilökunnan ehdotuksista syntynyt nimi ja sen ympärille luotu aurinkoinen ilme erottuivat joukosta.

Täysin uudenlainen työympäristö

Pääkonttori uudelle yritykselle oli löytynyt vanhasta valokuvastudiosta. Seinät olivat mustat, mutta korkeat tilat tarjosivat mahdollisuuksia. Tilojen suunnitteluun kutsuttiin Jari Inkinen ja Hanna Gullstén.

– Kun menimme katsomaan studiota, meitä hieman hirvitti, miten pärjätään vain muutamalla ikkunalla ja mustilla seinillä. Nyt jälkeenpäin voi todeta, että ihan hyvin, Jari Inkinen kertoo.

Tilasuunnittelun lähtökohtana oli uusi tapa nähdä työn tekemisen paikka. Miksi toimiston pitäisi näyttää toimistolta?

– Miksi pitäisi olla huoneita, seiniä tai edes sermejä ihmisten välillä? Miksi pitäisi olla toimistokalusteita?  Halusimme, että tila olisi työpaikan ja kodin välimaasto. Paikka, jossa on kodinomainen tunnelma, jonne on mukava tulla ja joka tuottaa iloa, kertoo Anu Eronen.

Tilojen tuli myös tukea yhtiön matalaa organisaatiota. Haluttiin, että kaikki voivat jutella kaikkien kanssa. Avoimessa tilassa tulisi olla paljon isoja pöytiä, joiden ympärille kokoontua.

Suunnitteluun valjastettiin koko henkilöstö.

– Kokoonnuimme yhdessä ideoimaan, minkälaisessa tilassa haluamme tehdä töitä ja mitä kaikkea tilassa voisi olla. Kaikkien ehdotukset kirjattiin fläppitaululle. Jos joku halusi toimistolle vaikka suihkulähteen, niin se sinne tuli, kertoo Eronen.

Tavarat kaapeista kasseihin

Gullstén-Inkiselle SOLin tilojen suunnittelu oli varsinainen lottovoitto.

– Pääsimme kehittämään täysin uudenlaista työympäristöä, sanoo Jari Inkinen. – Joustavat tilakonseptit ovat nyt yleisiä, mutta vuonna 1992 tällainen ajattelutapa oli ennenkuulumatonta.

– Ensimmäiseksi selvitimme eri tehtäviä suorittavien ihmisten fyysiset tilatarpeet. Nykyäänhän työympäristön kehittämisessä puhutaan työprofiilien tunnistamisesta. Jokainen profiili tarvitsee tietynlaisen toimintaympäristön. Tuohon aikaan käytettiin perinteisiä tarvepohjaisia selvityksiä, joilla kysyttiin kuinka paljon säilytystilaa ihmiset tarvitsevat.

Kyselyn tulos oli, että säilytystilaa olisi tarvittu SOLissa niin paljon, etteivät ihmiset olisi mahtuneet uusiin tiloihin.

Tästä sai alkunsa tilakonseptin johtoajatus. Tavarat säilytettäisiin kassissa.

– Mietimme Anun ja Liisan kanssa, kuinka paljon tavaraa oikeasti tarvitaan. Katsoimme, mitä materiaaleja kaapeissa oli ja laitoimme niitä pöydälle työtehtävien mukaan. Syntyi jokaiselle profiilille pino materiaalia, käytännössä muutama mappi. Totesimme, että eihän näitä kannata kaapissa säilyttää. Minulla oli matkassa mukana Marimekon kassi, jota olin kantanut lukioajoista lähtien. Keksimme, että tavarathan voisi laittaa tällaiseen kassiin! Jari Inkinen kertoo.

Jari piirsi kassista uuden version tarvittavine taskuineen ja yksityiskohtineen. Marimekkoa pyydettiin valmistaman tällaisia kasseja SOLin käyttöön. Näin tapahtui, ja 1990-luvulta lähtien on jokainen SOLin työntekijä saanut Marimekon punaisen kassin omien tavaroiden säilyttämiseksi.

Keksintö mahdollisti sen, että kenellekään ei tarvinnut tehdä nimettyä työpistettä – ei edes johtajille. Kun päivän päätteeksi jokainen toisi tavaransa kassiasemalle, pöydät olisivat tyhjät ja istumapaikan voisi aina valita vapaasti.

Ainutlaatuinen tilakonsepti tuki SOLin edelläkävijyyttä myös paperittomuudessa. Yritys pyrki jo 90-luvulla poistamaan paperin käytön.

Entä mistä tuli ajatus, että pääkonttori olisi kaupunki, SOL City?

– Ajattelimme, että tiivis työyhteisö on kuin kylä tai pieni kaupunki. Siellä on erilaisia toimintoja: työtiloja, ruokailutiloja ja kokoontumistiloja. Alkoi hahmottua kaupunki teineen, pankkeineen, posteineen. Kun tiloja laajennettiin vuonna 1995, suunnittelimme kaupunkiin myös keskusaukion sekä leveät espanjalaiset portaat. Aukion keskelle sommittelimme brändiä tukevan aurinkolaatoituksen, Jari Inkinen kertoo.

Keskusaukio on siitä lähtien toiminut paikkana kohtaamisille ja yrityksen monille tilaisuuksille.

– Nykyään lähes jokaisessa julkisessa rakennuksessa tai toimistossa halutaan tarjota ihmisille samanlainen porraskokemus, jonka tuolloin suunnittelemamme ratkaisu tarjosi, sanoo Inkinen.

Konsepti säilynyt

Anu Eronen kiittelee konseptia. – Pois en antaisi, hän sanoo. – Jarin ja Hannan toiminnallisten ja värikkäiden ideoiden avulla saimme toteutettua yksilöllisen työympäristön, joka yhä tänäkin päivänä tukee yrityskulttuuriamme.

Taloustutkimus Oy:n vuonna 2016 tekemän toimitilatutkimuksen mukaan SOLin tilat vastaavat käyttäjien mukaan hyvin yrityksen arvoja ja ovat toiminnallisuudeltaan hyvät.

– Viime vuonna Hannan ja Jarin perustama Into Concept toimitti meille uusia ja innovatiivisia työpöytiä ja tuoleja ergonomian parantamiseksi. Muuten tilakonsepti on säilynyt muuttumattomana.

– Halusimme korkeussäädettäviä pöytiä, jotta voimme vuorotella istuvan ja seisovan työasennon välillä. Korkeissa pöydissä johdotukset näkyivät kuitenkin rumasti. Tämän Jari ratkaisi värikkäällä housupöytäidealla. Se oli jälleen yksi esimerkki, miten asiat voi aina ratkaista iloa tuottavalla tavalla, kertoo Anu Eronen.

Tarinoita ja taidetta

Kierros SOL Cityssä on kuin inspiroiva kaupunkikävely. Jokaisella esineellä on tarina. Monilla esineillä on myös henkilökohtaista merkitystä, sillä niitä on tuotu työntekijöiden kotoa ja mökeiltä. Tämä tuo yllätyksellisyyttä. Artekin tuolien vieressä on jukeboxi. Yläkerran mustasta katosta roikkuu aito kristallikruunu.

SOL Cityssä on myös yksi Suomen suurimpia työpaikoilla olevia naivistisen taiteen kokoelmia.

– Naivistinen taide on elämänmyönteistä, iloa tuottavaa ja ihmisläheistä. Se tukee arvojamme ja sopii täydellisesti tänne, Eronen sanoo.

Taide on alusta lähtien kuulunut SOL-yhtiöiden ilmeeseen. Teoksia on hankittu monilta eri taiteilijoilta.

Keittiötiloissa olevat Jan-Erik Anderssonin Näkkileipäpöytä ja Maapähkinäpenkit ovat olleet päivittäisessä käytössä jo yli kaksikymmentä vuotta. Uusimpia hankintoja edustavat Jakke Haapasen  surrealistiset ovimaalaukset. Peräseinää koristaa Fiskarsin taidetapahtumasta peräisin oleva yhdeksän taiteilijan tekemä mosaiikkiaurinko. Sisäänkäynnin graffiti taas on hyvä esimerkki siitä, miten levoton seinä palo-ovineen ja arkistokaappeineen on saatu naamioitua osaksi taideteosta.

Usko omaan visioon

Mikä on Anu Erosen oma suosikkipaikka SOL Cityssä?

– Viihdyn avotilassa, sillä siellä pysyy koko ajan selvillä, mitä tapahtuu. Toimitusjohtajana ollessani minulla oli myös tapana istua vaihdepöytään ja ottaa puheluita vastaan. Siinä kuuli hyvin, missä mennään. Yksi suosikkipaikoistani on yläkerran Leikkimökkiin johtava silta. Kun katson tilaa ylhäältä, näen asiat eri näkökulmasta ja pääsen uudella tavalla eteenpäin.

Eronen on aina uskonut omiin visioihinsa ja kannustaa tähän muitakin. Hänellä on kaksi ohjetta: Tee asiat rohkeasti eri tavalla. Peruskonseptilla ei pärjää. Ja toiseksi: tee asiat henkilöstön kanssa yhdessä.

SOLin 90-luvulla rakennettu toimintaympäristö on upea osoitus rohkeudesta tehdä asiat eri tavalla.

– Nykyään tällaista tilaa kutsutaan monitilaympäristöksi, sanoo Jari Inkinen. – Ja nykyään puoli maailmaa haluaa siirtyä tällaiseen työympäristöön. Suomessa ja Pohjoismaissa monet ovat jo siirtyneetkin. Mutta on todennäköistä, että SOL on pisimpään monitilaympäristössä toiminut yritys koko maailmassa.

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Gullstén-Inkinen ja SOL

Gullstén & Inkinen Oy on yksi Pohjoismaiden suurimmista sisustussuunnitteluun, kiinteistökehittämiseen ja korjausrakentamiseen erikoistuneista suunnittelutoimistoista. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt.

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.