Aihearkisto: Artikkelit

Mikonkatu 9 saneerausprojekti edennyt harjannostajaisiin

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan historiallisesti arvokkaan Mikonkatu 9:n kiinteistön saneerausprojekti on edennyt harjannostajaisvaiheeseen. Loppusyksystä valmistuvan perusparannuksen myötä kiinteistön uusia käyttäjiä odottavat nykytyönteon vaatimukset täyttävät toimitilat, jotka on suunniteltu funkkistalon alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Gullstén-Inkinen on toiminut vaativan kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelijana.

Mikonkatu 9:n kiinteistö vuonna 2014.

Jykevä punatiilinen Mikonkatu 9:n kiinteistö Helsingin Kluuvissa huokuu aitoa funktionalismin arvokkuutta. Vuonna 1929 rakennettu Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema, nykyään Ilmarisen omistama kiinteistö rakennettiin alun perin Atlas-pankin pääkonttoriksi. Pankki ajautui kuitenkin vararikon partaalle ja yhdistettiin jo vuoden 1929 lopussa Helsingin Osakepankkiin. Sen jälkeen pankkisalissa toimi vuosikymmeniä elokuvateatteri Bio Rea. Vuodesta 1994 entinen pankkisali on toiminut ravintolana.

Nyt kiinteistö peruskorjataan täysin. Kahdeksankerroksisen rakennuksen talotekniikka, sisärakenteet, pintamateriaalit ja kalusteet uusitaan. Toimistokäytössä olleet sisätilat muutetaan nykytarpeet täyttäviksi, muuntojoustaviksi toimitiloiksi.

Tarve perusparannukselle lähti liikkeelle korjausvelasta.

– Rakennus oli taloteknisesti elinkaarensa päässä. Toimiakseen kuten tämän päivän toimistotalon pitää toimia, ei parikymmenentä vuotta vanhalla tekniikalla enää saada irti niitä ominaisuuksia, joita käyttäjät nykyään tiloilta edellyttävät, kertoo Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Suojeltu funkkisrakennus

Rakennus on suojeltu ulkokuoren ja osittain myös sisäosien osalta. Kaavoituksessa suojelun statukseksi on merkitty SR-1, joka tarkoittaa, että rakennuksia tai rakenteita ei saa purkaa tai muuttaa niin, että niiden kulttuurihistoriallinen tai rakennustaiteellinen arvo heikkenee. Korjaustöistä on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa.

Kohteen pääsuunnittelijana toiminut Jari Inkinen, arkkitehti SAFA, sisustusarkkitehti SIO, on ollut vetovastuussa myös suojelullisten arvojen huomioimisessa rakennusta peruskorjattaessa.

– Vaikka ylempien kerrosten toimistotilat tulevatkin olemaan täysin modernia avotilaympäristöä, osa katutason sisätiloista tullaan jopa entisöimään alkuperäiseen asuunsa. Yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon asiantuntijoiden kanssa olemme löytäneet suunnittelu- ja toteutusratkaisuja, jotka ovat tyydyttäneet kaikkien osapuolien tavoitteita, Inkinen sanoo.

Gullstén-Inkisen valmistelema rakennuslupahakemus jätettiin tammikuussa 2017. Työt aloitettiin kesällä 2017.

Tuleva toiminta perustuu vuorovaikutukselle

Peruskorjauksen lähtökohtana on tehdä tiloista muuntojoustavat.

– Tähtäämme taloteknisesti sellaisiin ratkaisuihin, että muuntojoustavuus on saavutettavissa niin lyhyellä kuin pitkälläkin juoksulla, sanoo Ville Laurila. – Kiinteistö on haluttu suunnitella rakenteellisesti sellaiseksi, että toisesta kerroksesta ylöspäin tilat ovat joustavasti muunneltavissa eri kokoisten yritysten eri elinkaaren tarpeita vastaaviksi. Tällainen laaja speksi on tietenkin tuonut huomattavasti kulmakerrointa suunnittelijan työhön.

Tilojen muunneltavuus on myös kiinteistön uuden käyttäjän liiketoiminnan lähtökohta. Tuleva käyttäjä on yhteisöllistä työtilaa tarjoava toimija, jonka liiketoiminta perustuu vahvalle vuorovaikutukselle vuokralaisten kesken.

– Kävimme Jari Inkisen kanssa Lontoossa tutustumassa vastaavan tyyppisiin kohteisiin. Halusimme päästä kiinni siihen, miten tilojen täytyy toimia, jotta ne parhaalla mahdollisella tavalla luovat vuorovaikutusta ja vauhdittavat kohtaamisia, Laurila kertoo. – Mikonkatu 9 kiinteistö istuu tällaiseen toimintakonseptiin hyvin. Talon runko on optimisyvyinen. Kaksi porraskäytävää ja rakennettava kolmas porraskäytävä vielä lisäävät talon jaettavuusmahdollisuuksia ja kerrosten välistä liikkuvuutta ja saavutettavuutta.

Laurilan mukaan Gullstén-Inkinen on onnistunut vaativan kohteen pääsuunnittelijana hyvin. Myös uusi käyttäjä on tyytyväinen tuleviin tiloihinsa. Laurila kiittelee erityisesti Gullstén-Inkisen innovatiivisuutta sekä intoa hanketta kohtaan.

– Jari Inkisellä tiimeineen on ollut palava into ja vahva usko tätä projektia ja tulevan käyttäjän liiketoimintaa kohtaan. Se on näkynyt niin suunnitteluratkaisuissa kuin innossa viedä hanketta eteenpäin.

Projekti on edennyt aikataulussa, eikä suurempia vastoinkäymisiä ole ollut.

Harjannostajaisia vietettiin 17.5.2018. Tilaisuudessa tarjoilusta vastasivat kiinteistön katutasoon tulevan ravintolamaailman keittiömestarit. Kiinteistöön on tulossa myös toinen, vain käyttäjille tarkoitettu ravintola.

Tilojen luovutus vuokralaisten käyttöön on loppusyksyllä 2018.

Mikonkadun liiketalo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, aivan Ateneumin vieressä.

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Ilmarinen

Lisää aiheesta:
Helsingin Sanomat: Atlas-pankki rakensi talon 1920-luvulla ja meni pian konkurssiin – nyt Planet Hollywoodistakin tuttuun Mikonkadun taloon tulee toimistoja

 

Gullstén & Inkinen Oy on yksi Pohjoismaiden suurimmista sisustussuunnitteluun, kiinteistökehittämiseen ja korjausrakentamiseen erikoistuneista suunnittelutoimistoista. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. 

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.

Uudistunut Nordean henkilöstöravintola kutsuu lounastamaan ja työskentelemään

Helsingin Vallilassa sijaitseva Nordea Campus Food Market on yksi Suomen suurimmista henkilöstöravintoloista. Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen oli mukana ravintolan uudistuksessa, jonka tavoitteena oli parantaa suuren tilan toiminnallisuutta sekä tuoda esiin vanhan teollisuusrakennuksen henki. Nyt ravintola tarjoaa tiloja myös monenlaiseen työskentelyyn, kokouksiin ja yhdessäoloon.

Nordean henkilöstöravintola Campus Food Market tarjoilee päivittäin yli 2000 lounasta neljällä erilaisella ruokakonseptilla. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista henkilöstöravintoloista. Ravintolatoiminnasta vastaa ISS.

Tila uudistui näyttäväksi ja inspiroivaksi kokonaisuudeksi marraskuussa 2017. Uudistuksen lähtökohta oli saada lounasaikojen ulkopuolella tyhjänä seisova tila monipuoliseen käyttöön.

Toinen uudistuksen lähtökohdista oli rakennuksen monivaiheinen ja kiinnostava historia. Ravintola sijaitsee vanhassa teollisuusrakennuksessa keskellä Nordean Vallilan kampuskorttelia. Rakennus valmistui alun perin vuonna 1916 Polsa & Merivaaran rautasänkytehtaan käyttöön. Sen jälkeen se toimi 1930-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin asti Suomen Autoteollisuus Oy:n, ja myöhemmin Sisu-Auton autokoritehtaana.

Vanhan teollisuusrakennuksen henki haluttiin nyt palauttaa ravintolatiloihin. Vanhat punatiili- ja betonipinnat tuotiin esiin ja niitä korostettiin harkitusti. Myös vastuullisuus huomioitiin hankinnoissa, ja tunnelmaan oman osansa tuovat niin aikaisemman ravintolan kunnostetut kalusteet kuin Nordean aikaisemmista kohteista talteen otetut kierrätysvalaisimetkin.

Kolmas tavoite oli parantaa suuren tilan toiminnallisuutta ja akustiikkaa. Ravintolan pinta-ala on noin 1400 neliötä. Aikaisemmin tiloissa oli pitkä yhtenäinen linjasto, josta jonotettiin ruokaa. Uudistuneissa tiloissa on kaksi linjastoaluetta ja näiden lisäksi erillinen katuruoka-alue Eat the Street sekä kahvila, josta voi ostaa evästä myös mukaan.

Tila on jaettu tunnelmaltaan ja äänimaailmaltaan erilaisiin alueisiin. Myös työskentelyyn, tapaamisiin ja yhdessäoloon on haluttu tarjota useita erilaisia ympäristöjä. Ravintolaan on tehty viisi muusta tilasta verholla ja lasiseinällä erotettavissa olevaa tilaa, joissa voi järjestää omia tilaisuuksia pienille ryhmille. Lisäksi äkillisten kokoustilojen tarpeeseen luotiin lounastamiseen ja tapaamisiin sopivia vetäytymistiloja.

Kahvilan sekä rennon ja modernin ilmapiirin tavoitteena on houkutella työntekijät myös lounasajan ulkopuolella tilaan työskentelemään ja viihtymään. Campus Food Market on kirjaimellisesti keskellä Nordea Campusta ja muutoksilla siitä tehtiin sen sykkivä sydän.

Kuvat: Timo Pyykönen

Monitilaympäristö toi Hartelan ihmiset yhteen

Hartela siirtyi perinteisestä huonetoimistosta monitilaympäristöön ja huomasi, miten vuorovaikutus ihmisten välillä lisääntyi ja työnteon tavat monimuotoistuivat. Olohuonemainen lounge on nyt koko toiminnan sydän ja paikka spontaaneille kohtaamisille. GI oli mukana tilasuunnittelussa ja koko kiinteistön kehittämisessä alusta alkaen.

Tilat yhdessä kerroksessa. Miellyttävä lounge keskellä kerrosta.

Hartelan upouuden pääkonttorin tilaratkaisu on aikaansaanut merkittävän muutoksen yrityksen työskentelykulttuurissa.

Vuoden vaihteessa Hartela-yhtiöt Oy ja Hartela Etelä-Suomi Oy muuttivat yhtiön kehittämään kiinteistöön Helsingin Ilmalaan. Muutto uuteen osoitteeseen mahdollisti samalla siirtymisen perinteisestä huonetoimistosta monitilaympäristöön.

Omista huoneista luovuttiin. Kaikki työskentelevät nyt avotilassa. Osalla on kiinteä työpiste, osa käyttää mobiilialueen nimeämättömiä paikkoja. Lisäksi on eri kokoisia projekti- ja vetäytymistiloja, joista jokainen voi valita meneillään olevaan työtehtäväänsä sopivimman.

Toinen suuri muutos aikaisempaan on se, että aiemmin eri kerroksiin hajautuneet 70 työntekijää toimivat nyt yhdessä tasossa. Tämän on mahdollistanut uuden kiinteistön poikkeuksellisen suuri kerrosala.

Muutoksen tuomat hyödyt ovat ilmeiset.

– Olemme saaneet porukan yhteen, sanoo Hartela Etelä-Suomen myyntijohtaja Anniina Saari. Kun aikaisemmin istuimme useassa eri kerroksessa, joissa jokaisessa oli omat kahvitilat, niin nyt olemme samassa tasossa ja käytämme samaa kahviautomaattia. Muutos on näkynyt ja erityisesti tuntunut yhteisessä fiiliksessä. Ihmiset kohtaavat uudella tavalla. Eri toimintojen kanssa tulee juteltua enemmän. Tieto kulkee paremmin.

Spontaanin ideoinnin vauhdittaja

Toimiston sydän on sisääntulon yhteydessä oleva lounge. Se toimii kahvitilana ja ennen kaikkea kohtaamispaikkana.

Kahviautomaatilla käy jatkuva kuhina. Saarekkeella on hedelmiä ja tuoreimmat lehdet. Leveille ”tuvan portaille” on helppo pysähtyä työskentelemään tai vaihtamaan ajatuksia. Akustiikka on pehmeä. Lattiasta kattoon olevista ikkunoista tulvii luonnonvaloa ja niistä voi seurata Hakamäentien liikennettä. Ilmalan juna-asema on aivan alapuolella.

Anniina Saaren mukaan lounge mahdollistaa nyt monien asioiden hoitamisen spontaanisti ja epämuodollisesti.

– Kahvia hakiessa tulee juteltua kevyesti muiden kanssa. Ihmiset tulevat tutuiksi, jolloin on matalampi kynnys ottaa puheeksi myös työasioita. Kollegalle on helppo huikata, että mitenkäs tämän asian kanssa edetään, otetaanko kuppi kahvia ja käydäänkö keskustelu tässä. Tämä vähentää sisäisten sähköpostien määrää.

Kohtaamisilla strateginen merkitys

Hartela alkoi kehittää rakennusta pari vuotta sitten. Pääkäyttäjäksi oli tulossa HSY. Hartela päätti sijoittaa kiinteistöön myös oman pääkonttorinsa, sillä uuden ajan tilat toimisivat samalla käyntikorttina rakennusyhtiön osaamiselle ja ammattitaidolle.

Gullsten-Inkinen oli mukana Hartelan tilasuunnittelussa sekä koko kiinteistön kehittämisessä alusta alkaen.

– Suuri kerrosala oli lähtökohta jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, sanoo Jari Inkinen. Tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon yhtenäistä, jatkuvaa pinta-alaa, jolloin suurenkin organisaation voisi sijoittaa yhteen tasoon. Tyypillisestihän käy niin, että esimerkiksi 300 ihmisen organisaatio joudutaan viemään jopa kuuteen kerrokseen. Jokainen elää omassa kerroksessaan, ja luontevia sisäisiä kohtaamisia syntyy vähän. Nyt tässä rakennuksessa oli mahdollista sijoittaa esimerkiksi HSY:n 310 ihmistä vain kahteen toimistokerrokseen.

Kohtaamisilla tai niiden puuttumisella on suuri strateginen merkitys.

– Kun ihmiset voivat kohdata enemmän, he tutustuvat toisiinsa paremmin ja oppivat luottamaan toisiinsa. Alkaa tulla uusia ideoita, jotka voivat johtaa myös kaupallisesti kiinnostaviin asioihin, Inkinen sanoo.

Toinen koti ihmiselle

Muuttoa ennen Hartelan ihmiset saivat ”käyttöoppaan” uusiin tiloihin. Kyseessä oli yhtiön HR- ja viestintäosaston koostama ja sarjakuvamaisesti toteutettu ohjeistus Tervetuloa viihtymään yhdessä.

– Oppaassa on hauskalla tavalla esitetty, mitkä ovat uuden toimistomme pelisäännöt ja minkälaista kulttuuria haluamme ylläpitää. Pitääkö avotilassa olla hiljaista vai saako kuulua puheensorinaa, saako siellä ottaa puheluita vastaan jne. Tilathan ovat vain alusta. Meidän on yhteisesti sovittava, miten niitä käytämme, sanoo Anniina Saari.

Uudet tilat ovat saaneet erittäin positiivisen vastaanoton.

Tyylikäs, mutta silti kodikas. Tuntuu miellyttävältä. Joka päivä kun tulee toimistolle, tulee hyvä fiilis. Miten teille pääsee töihin?

Henkilöstön ja vieraiden antamat palautteet kertovat Saaren mukaan siitä, että tilat ovat onnistuneet välittämään myös Hartelan brändistä tärkeimmän viestin.

– Olemme suomalainen lähirakennusyhtiö. Meille tärkeitä asioita ovat kodinomaisuus ja ihmisen mittakaava. Emme ole pörssiyritys, emmekä halua mitään pompöösejä halleja, joissa tuntee olonsa pieneksi.

Jari Inkisen mukaan on hienoa, että Hartela on vienyt kodinomaisuuden näin pitkälle.

– Heikki Hartela antoi meille suunnitteluun yksinkertaisen lähtökohdan: tilojen tulisi olla toinen koti ihmiselle. Vaikka ollaan työpaikalla, tulisi olla kodikasta ja ei-korporatiivista. Siksi esimerkiksi seinissäkin on selkeät ikkunat, eikä lasinauhaa. Miljöö on pienimittakaavaista ja positiivisella tavalla yllättävää – niin kuin kodeissakin, Inkinen kertoo.

Ihmisen mittakaava näkyy koko kiinteistössä. Katutason aula on suhteellisen pieni ja johtaa suoraan ravintolaan, joka toimii myös urbaanina kohtaamispaikkana nopeasti kehittyvällä Ilmalan alueella. Paikalle on mukava tulla Keskuspuistoa pitkin pyörällä tai kävellen. Alakerrassa on pyöränhuoltopiste ja isot sosiaalitilat. Uutta kulttuuria edustaa myös se, että Hartelalla ja HSY:llä on omat yhteiskäyttösähköautot henkilöstöä varten.

Mutta mihin asti uusilla tilaratkaisuilla voidaan työskentelykulttuurin muutosta edistää?

– Lopulta muutoksen tekevät aina ihmiset, sanoo Anniina Saari. Tilat itsessään eivät ole mitenkään kaikkivoipia, emmekä voi vain toivoa, että uusien tilojen myötä tapahtuu muutos X. Toisaalta vääränlaiset tilat voivat estää toivottua käytöstä. Se, mitä hyvällä tilasuunnittelulla voidaankin tehdä, on poistaa estotekijöitä ja luoda suotuisat olosuhteet työskentelylle ja yhteiselle toiminnalle. Miellyttävät tilat, joissa on hyvä fiilis, on osoitus siitä, että ihmisistä välitetään.

Olennaista muutoksessa on myös johdon oma toiminta.

– On turha puhua monitilatoimistosta, jos johtajilla on isot omat huoneensa edelleen. Meillä johtajat, toimitusjohtajasta lähtien istuvat avotilassa siinä missä kaikki muutkin – vieläpä tuolla kaikkein mobiileimmalla alueella, Saari sanoo.

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Aukusti Heinonen ja Hartela

Gullsten-Inkinen suunnitteli Ilmalan Asema -rakennukseen Hartelan, HSY:n ja Cinian toimitilat sekä rakennuksen sisäänkäynnin ja ravintolamaailman.

Lue juttu HSY:n tilojen avajaisista.

HSY:n toimiston avajaisia vietettiin Ilmalassa

Ilmalaan vesitornien viereen valmistuneessa toimistorakennuksessa vietettiin HSY:n uuden toimiston avajaisia 17.2.2018. Tupa oli täynnä vieraita ja tunnelma loistava. Siitä pitivät huolen mm. Niina Tapio orkestereineen sekä HSY:n tuottama laadukas hanajuomavesi hauskoissa kierrätyspulloissa.

GI oli mukana rakennusliike Hartelan toteuttamassa hankkeessa alkuhetkistä lähtien. Alkuvaiheessa avustimme rakennuttajaa ja kohteen arkkitehtia kehittämään ensin koko rakennukseen ja sitten HSY:n tiloihin ainutkertaisen lay out -ratkaisun, jossa henkilöstö voidaan sijoittaa vain kahteen toimistokerrokseen kokoustilojen sijaitessa alimmassa kerroksessa. GI:n vahva osaaminen tilaohjelman laatimisessa nousi taasen arvoonsa. Oikea tilaratkaisu oli keskeinen seikka HSY:n valintapäätöksessä sijoittua rakennukseen.

Uusissa tiloissa työskentelee 310 ihmistä. Tiloihin muutti henkilöstöä kolmesta eri toimipisteestä. Osana suunnittelua ideoimme HSY:lle oman ”torin”, jossa voidaan pitää heidän sidosryhmilleen erilaisia tilaisuuksia. Avajaisissa tori olikin kovassa käytössä ja todettiin toiminnaltaan ja akustiikaltaan loistavaksi. Jotta HSY:n organisaatio osaisi käyttää toimitiloja parhaalla mahdollisella tavalla, suunnittelutiimimme työympäristökonsultit avustivat heitä mm. organisaation muutosvalmennuksessa.

GI suunnitteli myös HSY:n tilojen sisustuksen, jossa yhtenä teemana oli pääkaupunkiseutua kuvaava karttamaailma erilaisine variaatioineen. HSY:n toiminnassa tärkeänä osana oleva kierrätys on myös vahvasti mukana tilojen ilmeessä.

GI suunnitteli rakennukseen myös Hartelan ja Cinian toimitilat sekä sisäänkäynnin ja sen yhteydessä sijaitsevan ravintola- ja kahvilamaailman.

Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille hyvästä yhteistyöstä ja asiakkaillemme, että saimme olla tässä mukana.

Kivaa oli 🙂

Käy tutustumassa taloon osoitteessa Ilmalantori 1 ja näe mihin suuntaan uusimman sukupolven toimitalojen asiakastilat ovat kehittymässä.

Sisustuksessa käytettiin paljon myös HSY:n tiloissa aiemmin käytössä olleita kalusteita, mm. hyllyjä ja tuoleja.

Kokoushuoneiden seinäpinnoissa käytettiin valokuvia pääkaupunkiseudun erilaista miljöistä. Kaikkien sydämen on varastanut yhdessä neuvotteluhuoneessa jättisuuri ilmakuva koko alueesta, josta jokainen vieras haluaa osoittaa oman kotitalonsa.

Suuri merkitys projektin onnistumisessa oli HSY:n projektivastaava Tuija Rädyllä (vasemmalla). Hän johti sinnikkäästi HSY:n väen läpi muutosprosessin, jossa muutettiin perinteisistä työtiloista monitilatyöympäristöön. Oikealla GI:n suunnittelutiimin jäseniä juhlatunnelmissa.

Jari Inkinen

 

Tukholman huonekalumessut 2018 – Poimintoja sisustustrendeistä

Tukholman helmikuiset huonekalu- ja valaisinmessut keräsivät jälleen yhteen skandinaavisen sisustuksen ja muotoilun uudet tuulet. Värimaailmassa korostuivat tummat, maanläheiset sävyt, messuilla näkyi paljon vihersisustamista, jopa pergoloita korkeissa tiloissa sekä erittäin näyttäviä valaisinosastoja. Tässä muutamia poimintoja valtavasta messutarjonnasta.

Maanläheisiä värisävyjä

Sisustuksessa korostuivat maanläheiset ja tummanpuhuvat sävyt. Messuilla näkyi paljon ruskeaa, tummanvihreää, petroolinsinistä, terracottaa ja hiekan sävyjä. Toisaalta – kevättä kohden kun mennään – osastoilla näkyi myös puuterisävyjä, vaaleanpunaista, mintun vihreää ja erilaisia pastellisävyjä, mutta viime vuoteen verrattuna tummia sävyjä oli nyt selkeästi enemmän.

Näyttäviä valaisinosastoja

Valaisinbrändit olivat jälleen onnistuneet hienosti siinä, että tuotevalikoimasta oli näytillä vain muutama katseenvangitsija. Esimerkiksi Flosin osastolla keskiössä oli upea Arrangements-kattovalaisin, joka on koottu valoympyröistä, -pisaroista, -kepeistä ja muista muodoista. Myös Nuuran tummaseinäinen valaisinosasto oli hieno.


Ateljé Lyktanin osasto oli tehty kokonaan rakennustelineistä.

Viherseiniä ja jopa pergoloita

Kasveja oli käytetty kekseliäästi. Viherseiniä näkyi paljon. Joillekin osastoille oli tehty jopa pergoloita: osaston katossa kiemurteli murattia ja messutilan korkeutta oli hyödynnetty näyttävästi.

Myös tapahtumapaikkana toimiva Älvsjön messukeskus on kunnostautunut vihersisustamisessa. Rakennukseen on jo kymmenen vuotta sitten tehty toistakymmentä metriä pitkä yhtenäinen viherseinä vessoihin johtavalle käytävälle.

Kotimaiset tyylikkäästi esillä

Suomalaisbrändien osastot olivat jälleen hyvin tyylikkäitä. Esimerksiksi Nikari oli tarttunut myös kasviteemaan kekseliäästi. Suomalaisesta puusta tehtyjen kalusteiden päällä oli ruukkuja, joissa oli pieniä suomalaisia mäntyjä. Ne olivat aivan kuin bonsaipuita! Myös Adealla oli jälleen tyylikäs osasto, heillä uusimpina tuotteina marmoripöydät.

Monitilatyöympäristön edelläkävijät Suomesta

Messuilla oli nähtävillä myös suomalaisten edelläkävijyys esimerkiksi hiljaisten työtilojen valmistamisessa. Meillähän on ollut taloudellisesta tilanteesta johtuen tarvetta tiivistää työtiloja, ja tämä on samalla antanut meille etulyöntiaseman hiljaisten tilojen kehittämiseen. Ratkaisuja esittelivät messuilla INTO Concept, Framery ja Muotolevy.

Hanna Gullsten
Kuvat: Hanna Gullsten, Nikari, Vertical Garden Design

European Architects Alliance kylässä GI:llä

The European Architects’ Alliance on arkkitehtitoimistojen yhteenliittymä, johon kuuluu GI:n lisäksi yli kaksikymmentä suunnittelutoimistoa eri puolilta Eurooppaa, kuten Saksasta, Englannista, Belgiasta, Hollannista, Irlannista, Turkista, Saksasta, Puolasta ja Italiasta. Toiminta perustuu eurooppalaisten suunnittelutoimistojen väliseen yhteistyöhön, joka mahdollistaa palvelujen tarjonnan asiakkaille myös globaalilla tasolla. Osana yhteistyötämme, meillä oli ilo ja kunnia päästä isännöimään toimistojemme välistä puolivuotiskokoontumista viikko sitten.

Vieraamme pääsivät myös nauttimaan Helsingin kauniista saaristo-alueesta ja syksyisistä keleistä purjehduksen tunnelmissa.

GI osallistuu 600Minutes Property Management tapahtumaan 14.9.2017, Crowne Plazassa Helsingissä.

Tapahtumassa pääteemoina ovat mm.

• Toimitilojen rooli tulevaisuuden työnteossa
• IoT ja älykkäämmät kiinteistöt – Missä mennään?
• Tilankäyttö ja tehokkuus kilpailueduksi
• Vanha kiinteistökanta – Uuteen käyttöön vai maan tasalle?

Seminaarissa esiintyy mm. Technopolis Oy:n toimitusjohtaja Keith Silverang, joka kertoo menestyksekkäästä UMA- coworking työtilakonseptista, jota GI on ollut luomassa.

 

Paikalla on GI:n toimitusjohtajan Jari Inkisen, arkkitehti SAFA sisustusarkkitehti SIO, lisäksi
suunnittelujohtaja, sisustusarkkitehti Jari Kinnunen sekä työympäristön kehittämisen asiantuntija Catarina Wikström. Tule kuulemaan hyviä seminaariesityksiä ja keskustelemaan tiimin jäsenten kanssa ajankohtaisista aiheista.

Illalla GI järjestää seminaarin jatkot INTO KIMPASSA coworking tilassa, osoitteessa Keskuskatu 5 klo 18 alkaen. Ilmoittautuminen bileisiin: hanna.gullsten@www.gullsten-inkinen.com.

Lisätietoja löydät seuraavasta osoitteesta:

http://managementevents.fi/events/600Minutes-Facility-Management

Tehokkaamat tilat, tyytyväisemmät työntekijät, kertoo Jari Inkinen Operaatio Ilmalassa, Hartelan julkaisussa 05/2017

Gullsten-Inkinen on ollut alusta saakka mukana Ilmala kiinteistönkehittämisessä ja sisustussunnittelussa, joka sijaitsee monen eri valtaväylän ja hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Tutustu työympäristökehittämisen projekteihin mm. Nordea Pääkonttori tai Sanoma Media Pääkonttori. Lue myös koko artikkeli Operaation Ilmala.

UMA Esplanadi laajenee

UMA Esplanadi laajenee ja ottaa käyttöön reilut pari sataa neliötä lisätilaa. Uma Esplanadi juhli myös 1v syntymäpäiviään huhtikuussa.

Yli sadalle ammattilaiselle suunnitellusta coworking-työtilasta löytyy niin neuvottelu-ja työhuoneita kuin tilat ideointiin ja rentoutumiseen. Tila tarjoaa myös Wi-Fi-yhteyden, host-palvelun ja yhteisön, jossa osaaminen ja ajatukset liikkuvat ilman rajoittavia väliseiniä.

Tutustu: UMA Esplanadi ja UMA Esplanadi Technopolis.

Rakennuslupa Mikonkatu 9:lle on jätetty ja odottaa hyväksyntää!

Mikonkatu 9 – on saavuttanut yhden tärkeimmistä virstanpylväistä: rakennuslupa on jätetty ja odottaa hyväksyntää.

Rakennus sijaitsee keskeisellä Kluuvin alueella punatiilisessä rakennuksessa, jonka omistaa Ilmarinen. SR 1 -listalla oleva historiallinen rakennus uudistetaan kunnioittaen sen alkuperäistä arkkitehtuuria ja historiaa.

Rakennus rakennettiin 1928, jonka suunnitteli arkkitehdit olivat Jussi ja Toivo Paatela. Alunperin rakennus oli Atlas-pankin pääkonttori. Vuoden 1929 markkina romahduksen jälkeen, pankin sisustus muuttui elokuvateatteriksi, BIO Rea, moneksi vuosikymmeneksi.

Nykyään rakennus on monikäyttäjä talo, jossa on toimisto- ja liiketilat, ja käyttö pysyy samana remontin jälkeen. Hankkeen tavoitteena on soveltaa LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) Gold-sertifikaatti, joka on vihreän rakennuksen sertifiointiohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa rakennuttajia ja toimijoita ympäristöllisesti vastuullisina ja käyttää resursseja tehokkaasti.

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen olivat vastuussa pää -arkkitehtisuunnittelusta.

Lisätietoja antavat:
tiina.seppala@www.gullsten-inkinen.com tai toimitilat@ilmarinen.fi

Kuva on Atlas pankin edessä: Sundström Olof 1930, Helsingin kaupunginmuseo