Avainsana-arkisto: Kaupalliset tilat

Atlaspankin talon päävuokralaiseksi tulossa uudenlainen toimistokonsepti Epicenter

Täysin saneerattu Atlaspankin talo Mikonkatu 9:ssä saa päävuokralaisekseen uudenlaisia coworking-tiloja tarjoavan Epicenterin. Innovaatiolaboratorioita, joustavia työtiloja ja tapahtumatilaa tarjoava Epicenter tuo yhdessä rakennukseen muuttavien useiden muiden mielenkiintoisten yritysten sekä Hans Välimäen ja Arto Rastaan ravintoloiden kanssa uutta eloa Mikonkadun ja Kluuvikadun kulmalle.

Mikonkatu 9:n kiinteistö vuonna 2014.

Gullstén-Inkinen on toiminut saneerausprojektin pää- ja arkkitehtisuunnittelijana.

Osa vuonna 1929 valmistuneen rakennuksen yleisötiloista saa saneerauksessa takaisin alkuperäisen ilmeensä.

”Projekti on ollut arkkitehtisuunnittelutiimillemme poikkeuksellisen mielenkiintoinen sen historiallisen kontekstinsa takia”, toteaa kohteen pääsuunnittelija Jari Inkinen, arkkitehti SAFA & sisustusarkkitehti  SIO.

”Taitavat entisöijät ovat saaneet valmiiksi muun muassa vanhaa pankkiholvia vartioineet lohikäärmeet. Lisää mielenkiintoisia juttuja paljastuu, kun talo saadaan kaikilta osin valmiiksi syksyn aikana.”

Kiinteistön omistavan Ilmarisen tiedotteen mukaan joulukuussa 2018 avautuva 9 000 neliön Epicenter ei ole tavallinen coworking-tila, vaan innovaatiotalo ja kasvuyritysten yhteisö. Yritykset ja toimijat valitaan hakemusten kautta jäseneksi. Epicenter tarjoaa joustavia työtiloja kaikenlaisiin tarpeisiin: innovaatiolaboratorioita, neuvotteluhuoneita, 300 henkeä vetävän tapahtumatilan, kuntosalin ja Hans Välimäen luotsaaman Penélope-nimisen tapasravintolan. Hans Välimäki ja Arto Rastas pyörittävät myös Epicenterin henkilöstöravintolaa samassa kiinteistössä.

Ensimmäinen Epicenter avattiin 2015 Tukholmaan. Amsterdamin Epicenter aukesi toukokuussa ja syksyllä 2018 avataan toimipisteet Helsingin lisäksi myös Oslossa ja New Yorkissa.

Jäsenyytensä Epicenter Helsingissä ovat varmistaneet mm. Naava, Vake, Industry62/Ugrow ja Energiavalmennus.

Lue lisää Mikonkatu 9 kiinteistöstä:
Ilmarinen: Epicenter laajenee pohjoismaissa ja avaa innovaatiotalon Helsinkiin
Helsingin Sanomat: Atlas-pankki rakensi talon 1920-luvulla ja meni pian konkurssiin – nyt Planet Hollywoodistakin tuttuun Mikonkadun taloon tulee toimistoja
Gullstén-Inkinen: Mikonkatu 9 saneerausprojekti edennyt harjannostajaisiin

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:llä on 30 vuoden kokemus rakennusten ja sisätilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. Suunnittelijoihimme kuuluu arkkitehteja, sisustusarkkitehteja, visualisteja sekä työympäristön kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.

Mikonkatu 9 saneerausprojekti edennyt harjannostajaisiin

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan historiallisesti arvokkaan Mikonkatu 9:n kiinteistön saneerausprojekti on edennyt harjannostajaisvaiheeseen. Loppusyksystä valmistuvan perusparannuksen myötä kiinteistön uusia käyttäjiä odottavat nykytyönteon vaatimukset täyttävät toimitilat, jotka on suunniteltu funkkistalon alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Gullstén-Inkinen on toiminut vaativan kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelijana.

Mikonkatu 9:n kiinteistö vuonna 2014.

Jykevä punatiilinen Mikonkatu 9:n kiinteistö Helsingin Kluuvissa huokuu aitoa funktionalismin arvokkuutta. Vuonna 1929 rakennettu Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema, nykyään Ilmarisen omistama kiinteistö rakennettiin alun perin Atlas-pankin pääkonttoriksi. Pankki ajautui kuitenkin vararikon partaalle ja yhdistettiin jo vuoden 1929 lopussa Helsingin Osakepankkiin. Sen jälkeen pankkisalissa toimi vuosikymmeniä elokuvateatteri Bio Rea. Vuodesta 1994 entinen pankkisali on toiminut ravintolana.

Nyt kiinteistö peruskorjataan täysin. Kahdeksankerroksisen rakennuksen talotekniikka, sisärakenteet, pintamateriaalit ja kalusteet uusitaan. Toimistokäytössä olleet sisätilat muutetaan nykytarpeet täyttäviksi, muuntojoustaviksi toimitiloiksi.

Tarve perusparannukselle lähti liikkeelle korjausvelasta.

– Rakennus oli taloteknisesti elinkaarensa päässä. Toimiakseen kuten tämän päivän toimistotalon pitää toimia, ei parikymmenentä vuotta vanhalla tekniikalla enää saada irti niitä ominaisuuksia, joita käyttäjät nykyään tiloilta edellyttävät, kertoo Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Suojeltu funkkisrakennus

Rakennus on suojeltu ulkokuoren ja osittain myös sisäosien osalta. Kaavoituksessa suojelun statukseksi on merkitty SR-1, joka tarkoittaa, että rakennuksia tai rakenteita ei saa purkaa tai muuttaa niin, että niiden kulttuurihistoriallinen tai rakennustaiteellinen arvo heikkenee. Korjaustöistä on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa.

Kohteen pääsuunnittelijana toiminut Jari Inkinen, arkkitehti SAFA, sisustusarkkitehti SIO, on ollut vetovastuussa myös suojelullisten arvojen huomioimisessa rakennusta peruskorjattaessa.

– Vaikka ylempien kerrosten toimistotilat tulevatkin olemaan täysin modernia avotilaympäristöä, osa katutason sisätiloista tullaan jopa entisöimään alkuperäiseen asuunsa. Yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon asiantuntijoiden kanssa olemme löytäneet suunnittelu- ja toteutusratkaisuja, jotka ovat tyydyttäneet kaikkien osapuolien tavoitteita, Inkinen sanoo.

Gullstén-Inkisen valmistelema rakennuslupahakemus jätettiin tammikuussa 2017. Työt aloitettiin kesällä 2017.

Tuleva toiminta perustuu vuorovaikutukselle

Peruskorjauksen lähtökohtana on tehdä tiloista muuntojoustavat.

– Tähtäämme taloteknisesti sellaisiin ratkaisuihin, että muuntojoustavuus on saavutettavissa niin lyhyellä kuin pitkälläkin juoksulla, sanoo Ville Laurila. – Kiinteistö on haluttu suunnitella rakenteellisesti sellaiseksi, että toisesta kerroksesta ylöspäin tilat ovat joustavasti muunneltavissa eri kokoisten yritysten eri elinkaaren tarpeita vastaaviksi. Tällainen laaja speksi on tietenkin tuonut huomattavasti kulmakerrointa suunnittelijan työhön.

Tilojen muunneltavuus on myös kiinteistön uuden käyttäjän liiketoiminnan lähtökohta. Tuleva käyttäjä on yhteisöllistä työtilaa tarjoava toimija, jonka liiketoiminta perustuu vahvalle vuorovaikutukselle vuokralaisten kesken.

– Kävimme Jari Inkisen kanssa Lontoossa tutustumassa vastaavan tyyppisiin kohteisiin. Halusimme päästä kiinni siihen, miten tilojen täytyy toimia, jotta ne parhaalla mahdollisella tavalla luovat vuorovaikutusta ja vauhdittavat kohtaamisia, Laurila kertoo. – Mikonkatu 9 kiinteistö istuu tällaiseen toimintakonseptiin hyvin. Talon runko on optimisyvyinen. Kaksi porraskäytävää ja rakennettava kolmas porraskäytävä vielä lisäävät talon jaettavuusmahdollisuuksia ja kerrosten välistä liikkuvuutta ja saavutettavuutta.

Laurilan mukaan Gullstén-Inkinen on onnistunut vaativan kohteen pääsuunnittelijana hyvin. Myös uusi käyttäjä on tyytyväinen tuleviin tiloihinsa. Laurila kiittelee erityisesti Gullstén-Inkisen innovatiivisuutta sekä intoa hanketta kohtaan.

– Jari Inkisellä tiimeineen on ollut palava into ja vahva usko tätä projektia ja tulevan käyttäjän liiketoimintaa kohtaan. Se on näkynyt niin suunnitteluratkaisuissa kuin innossa viedä hanketta eteenpäin.

Projekti on edennyt aikataulussa, eikä suurempia vastoinkäymisiä ole ollut.

Harjannostajaisia vietettiin 17.5.2018. Tilaisuudessa tarjoilusta vastasivat kiinteistön katutasoon tulevan ravintolamaailman keittiömestarit. Kiinteistöön on tulossa myös toinen, vain käyttäjille tarkoitettu ravintola.

Tilojen luovutus vuokralaisten käyttöön on loppusyksyllä 2018.

Mikonkadun liiketalo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, aivan Ateneumin vieressä.

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Ilmarinen

Lisää aiheesta:
Helsingin Sanomat: Atlas-pankki rakensi talon 1920-luvulla ja meni pian konkurssiin – nyt Planet Hollywoodistakin tuttuun Mikonkadun taloon tulee toimistoja

 

Gullstén & Inkinen Oy on yksi Pohjoismaiden suurimmista sisustussuunnitteluun, kiinteistökehittämiseen ja korjausrakentamiseen erikoistuneista suunnittelutoimistoista. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. 

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.

Uudistunut Nordean henkilöstöravintola kutsuu lounastamaan ja työskentelemään

Helsingin Vallilassa sijaitseva Nordea Campus Food Market on yksi Suomen suurimmista henkilöstöravintoloista. Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen oli mukana ravintolan uudistuksessa, jonka tavoitteena oli parantaa suuren tilan toiminnallisuutta sekä tuoda esiin vanhan teollisuusrakennuksen henki. Nyt ravintola tarjoaa tiloja myös monenlaiseen työskentelyyn, kokouksiin ja yhdessäoloon.

Nordean henkilöstöravintola Campus Food Market tarjoilee päivittäin yli 2000 lounasta neljällä erilaisella ruokakonseptilla. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista henkilöstöravintoloista. Ravintolatoiminnasta vastaa ISS.

Tila uudistui näyttäväksi ja inspiroivaksi kokonaisuudeksi marraskuussa 2017. Uudistuksen lähtökohta oli saada lounasaikojen ulkopuolella tyhjänä seisova tila monipuoliseen käyttöön.

Toinen uudistuksen lähtökohdista oli rakennuksen monivaiheinen ja kiinnostava historia. Ravintola sijaitsee vanhassa teollisuusrakennuksessa keskellä Nordean Vallilan kampuskorttelia. Rakennus valmistui alun perin vuonna 1916 Polsa & Merivaaran rautasänkytehtaan käyttöön. Sen jälkeen se toimi 1930-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin asti Suomen Autoteollisuus Oy:n, ja myöhemmin Sisu-Auton autokoritehtaana.

Vanhan teollisuusrakennuksen henki haluttiin nyt palauttaa ravintolatiloihin. Vanhat punatiili- ja betonipinnat tuotiin esiin ja niitä korostettiin harkitusti. Myös vastuullisuus huomioitiin hankinnoissa, ja tunnelmaan oman osansa tuovat niin aikaisemman ravintolan kunnostetut kalusteet kuin Nordean aikaisemmista kohteista talteen otetut kierrätysvalaisimetkin.

Kolmas tavoite oli parantaa suuren tilan toiminnallisuutta ja akustiikkaa. Ravintolan pinta-ala on noin 1400 neliötä. Aikaisemmin tiloissa oli pitkä yhtenäinen linjasto, josta jonotettiin ruokaa. Uudistuneissa tiloissa on kaksi linjastoaluetta ja näiden lisäksi erillinen katuruoka-alue Eat the Street sekä kahvila, josta voi ostaa evästä myös mukaan.

Tila on jaettu tunnelmaltaan ja äänimaailmaltaan erilaisiin alueisiin. Myös työskentelyyn, tapaamisiin ja yhdessäoloon on haluttu tarjota useita erilaisia ympäristöjä. Ravintolaan on tehty viisi muusta tilasta verholla ja lasiseinällä erotettavissa olevaa tilaa, joissa voi järjestää omia tilaisuuksia pienille ryhmille. Lisäksi äkillisten kokoustilojen tarpeeseen luotiin lounastamiseen ja tapaamisiin sopivia vetäytymistiloja.

Kahvilan sekä rennon ja modernin ilmapiirin tavoitteena on houkutella työntekijät myös lounasajan ulkopuolella tilaan työskentelemään ja viihtymään. Campus Food Market on kirjaimellisesti keskellä Nordea Campusta ja muutoksilla siitä tehtiin sen sykkivä sydän.

Kuvat: Timo Pyykönen

Rakennuslupa Mikonkatu 9:lle on jätetty ja odottaa hyväksyntää!

Mikonkatu 9 – on saavuttanut yhden tärkeimmistä virstanpylväistä: rakennuslupa on jätetty ja odottaa hyväksyntää.

Rakennus sijaitsee keskeisellä Kluuvin alueella punatiilisessä rakennuksessa, jonka omistaa Ilmarinen. SR 1 -listalla oleva historiallinen rakennus uudistetaan kunnioittaen sen alkuperäistä arkkitehtuuria ja historiaa.

Rakennus rakennettiin 1928, jonka suunnitteli arkkitehdit olivat Jussi ja Toivo Paatela. Alunperin rakennus oli Atlas-pankin pääkonttori. Vuoden 1929 markkina romahduksen jälkeen, pankin sisustus muuttui elokuvateatteriksi, BIO Rea, moneksi vuosikymmeneksi.

Nykyään rakennus on monikäyttäjä talo, jossa on toimisto- ja liiketilat, ja käyttö pysyy samana remontin jälkeen. Hankkeen tavoitteena on soveltaa LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) Gold-sertifikaatti, joka on vihreän rakennuksen sertifiointiohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa rakennuttajia ja toimijoita ympäristöllisesti vastuullisina ja käyttää resursseja tehokkaasti.

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen olivat vastuussa pää -arkkitehtisuunnittelusta.

Lisätietoja antavat:
tiina.seppala@www.gullsten-inkinen.com tai toimitilat@ilmarinen.fi

Kuva on Atlas pankin edessä: Sundström Olof 1930, Helsingin kaupunginmuseo