Arkkitehti-lehti ARK nosti syyskuussa 2026 esiin Jari Inkisen vuonna 1991 suunnitteleman jäteateljeen. Suunnitelma tarjoaa kiinnostavan näkökulman tämän päivän kiertotalousarkkitehtuuriin ja siihen, miten uudelleenkäytettävät materiaalit voivat toimia arkkitehtuurin lähtökohtana.

Jäteateljee syntyi Jarin lopputyönä Taideteollisen korkeakoulun sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun laitokselle. Noin 50 neliömetrin koetalon lähtökohtana oli hyödyntää jätettä, purkutavaraa ja rakennusmateriaaliteollisuuden ylijäämiä rakentamisessa.

Rakennusjäte suunnittelun raaka-aineena

Työn yhteydessä Jari pääsi tutustumaan Vantaan Seutulassa toimineeseen rakennusjätteen käsittelyalueeseen. Alueelle tuotiin päivittäin suuria määriä sekalaista rakennusjätettä, jota pyrittiin erottelemaan eri raaka-aineiksi koneellisen lajittelulinjaston avulla.

Kokemus konkretisoi rakennusjätteen määrän ja sen käsittelyyn liittyvät haasteet. Jarille syntyi ajatus siitä, että tehokas rakennusmateriaalien kierrätys edellyttäisi materiaalien erottelua jo niiden syntypaikalla. Mitä paremmin materiaalit saadaan pidettyä erillään, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on päätyä uudelleen käyttöön.

Jari ja Hanna Gullstén keräsivät Seutulan alueelta materiaaleja omiin lopputöihinsä. Jari jäteateljeeta ja Hanna samaan teemaan liittyvää valaisinlopputyötään varten. Myöhemmin Taideteollisuusmuseon ARKI-näyttelyssä Jari esitteli löytämistään materiaaleista valmistamansa kylpyammeen ja Hanna kaatopaikalta löydetyistä verkoista tekemänsä suuren ryijyn.

Aiheeseen kannusti myös Taideteollisen korkeakoulun silloinen rehtori Yrjö Sotamaa. Hän oli näyttänyt Jarille Kaliforniassa näkemiään esimerkkejä rakennusjätteistä tehdyistä rakennelmista ja rohkaisi tutkimaan materiaalien uudelleenkäyttöä osana suunnittelua.

Materiaalien uudelleenkäyttö osana arkkitehtuuria

Jäteateljeessa materiaalien uudelleenkäyttö ei ollut vain ekologinen tai tekninen ratkaisu, vaan se vaikutti suoraan rakennuksen arkkitehtuuriin.

Kokonaisuus muodostui erilaisista geometrisista muodoista, materiaaleista ja rakennusosista. Suunnitelmaan kuuluivat muun muassa korkea ateljee, tupa, sylinterin muotoinen sauna viherkattoineen, kaareva suojamuuri sekä kokonaisuuden lävistävä verkkokatos.

ARK nostaa artikkelissaan esiin jäteateljeen runsaan ja kollaasimaisen arkkitehtuurin. Se tarjoaa erilaisen näkökulman kiertotalousarkkitehtuuriin: vastuullisen rakentamisen ei tarvitse tarkoittaa tietynlaista pelkistettyä estetiikkaa. Uudelleenkäytettävät materiaalit voivat toimia myös uudenlaisen arkkitehtuurin lähtökohtana.

 

Kestävä ajattelu osana suunnittelua

Jäteateljeen taustalla ollut ajatus on meille edelleen hyvin tuttu: kaikkea ei tarvitse tehdä uutena. Olemassa olevissa rakennuksissa, rakenteissa ja materiaaleissa on arvoa, jota hyvällä suunnittelulla voidaan säilyttää ja hyödyntää uudella tavalla.

Kestävän kehityksen arvot ovat olleet osa Gullstén-Inkisen suunnittelua yrityksen perustamisesta, vuodesta 1988 lähtien. Nykyisissä korjausrakentamisen ja toimitilasuunnittelun hankkeissamme pyrimme löytämään ratkaisuja, joissa olemassa olevaa säilytetään, kunnostetaan ja sovitetaan uusiin käyttötarkoituksiin.

Jäteateljee muistuttaa siitä, että materiaalien uudelleenkäyttö ei ole vain tämän päivän kysymys. Vastuullisuus ja olemassa olevan hyödyntäminen voivat samalla toimia luovuuden ja uudenlaisten suunnitteluratkaisujen lähtökohtana.

Lue lisää ARKin artikkelista jäteateljeen taustasta ja arkkitehtuurista.

Ota yhteyttä

Jari Inkinen
+358 40 550 2627
jari.inkinen(a)gullsten-inkinen.com

Kun yritykset etsivät toimitiloilleen kestäviä ratkaisuja, korjausrakentaminen on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Vastuullinen korjausrakentaminen yhdistää ympäristöystävällisyyden, taloudellisen tehokkuuden ja toimivan suunnittelun. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä se toimitilasuunnittelussa tarkoittaa ja millaisia hyötyjä se tarjoaa.

Mitä on vastuullinen korjausrakentaminen?

Vastuullinen korjausrakentaminen tarkoittaa olemassa olevien rakennusten perinpohjaista kunnostamista ja muokkaamista uuteen käyttöön. Toimitilasuunnittelussa hyödynnetään rakennuksen olemassa olevia rakenteita ja infrastruktuuria, mikä vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia uudisrakentamiseen verrattuna. Esimerkkinä rakennuksen ulkoseinän ikkuna, joka ei lämmöneristävyydeltään enää ole riittävä ulkoseinässä, mutta jonka ääneneristyskyky voi olla täysin sopiva sisäväliseinäksi.

Vanha teollisuus- tai toimistorakennus voidaan muuntaa joustavasti vastaamaan nykyajan liiketoiminnan tarpeita. Samalla säästyy luonnonvaroja ja rakennuskustannuksia.

Hiilijalanjäljen laskentamallit korjausrakentamisessa

Hiilijalanjäljen laskenta on olennainen osa vastuullista korjausrakentamista. Nykyaikaiset laskentamallit arvioivat rakennusprojektin kokonaispäästöjä koko elinkaaren ajalta: materiaalien tuotannosta ja kuljetuksesta rakentamiseen ja käyttövaiheeseen.

Korjausrakentamisessa hiilijalanjälki jää tyypillisesti selvästi pienemmäksi kuin uudisrakentamisessa, sillä olemassa olevat runkomateriaalit ja perustukset säilyvät käytössä. Laskennassa huomioidaan myös energiatehokkuusparannukset, kuten eristyksen lisääminen ja modernien talotekniikkajärjestelmien asentaminen.

Case: Voimala

Vastuullisuusluokittelu toimitilasuunnittelussa

Vastuullisuusluokittelu on systemaattinen tapa arvioida ja todentaa rakennusprojektien ympäristöystävällisyyttä. Toimitilasuunnittelussa hyödynnetään kansainvälisiä sertifiointijärjestelmiä, kuten LEED, BREEAM tai RTS-ympäristöluokitusta.

Korjausrakentamisprojektit yltävät usein korkeampiin luokituksiin, koska ne hyödyntävät olemassa olevia rakenteita ja vähentävät rakennusjätteen määrää. Luokittelu ottaa kantaa muun muassa energiatehokkuuteen, materiaalivalintoihin, sisäilmaston laatuun ja veden käytön optimointiin.

Korjausrakentamisen edut uudisrakentamiseen verrattuna

Korjausrakentaminen ei ole pelkästään ympäristöteko. Suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksen historia, nykytila ja tulevat tarpeet, ja työ vaatii laaja-alaista osaamista arkkitehtuurista rakenteisiin ja talotekniikkaan.

Tärkeänä pitämämme vanhan rakennuksen historia ja charmi yhdistyvät moderniin toiminnallisuuteen. Tällaiset tilat tukevat yrityksen brändiä ja työntekijöiden hyvinvointia ja tekevät työympäristöstä inspiroivan.

Case: Orion

Gullstén-Inkinen: Edelläkävijä vastuullisessa korjausrakentamisessa

Yrityksemme on kestävään ja käyttäjälähtöiseen arkkitehti- ja sisustussuunnitteluun sekä korjausrakentamiseen erikoistunut suunnittelutoimisto. Olemme myös Suomen ensimmäinen hiilineutraali suunnittelutoimisto, joka pyrkii kasvattamaan hiilikädenjälkeään eli pienentämään asiakkaidensa hiilijalanjälkeä jokaisella toteuttamallamme projektilla.

Kestävän kehityksen arvot ovat olleet suunnittelutyömme perusta jo yrityksemme perustamisesta 1988 lähtien, ja suunnitteluratkaisumme tehdään suurella sydämellä ja pienellä hiilijalanjäljellä. Haluamme ”hengittää uutta elämää” olemassa oleviin rakennuksiin luovien ideoidemme avulla.

Toimistomme projektisalkkuun kuuluu merkittäviä korjausrakentamiskohteita, kuten Vallilan VR Konepajan Voimala-rakennus, jossa toinen yrityksen perustajista, arkkitehti Jari Inkinen, toimii pääsuunnittelijana ja suunnittelijamme vastasivat myös kohteen sisustussuunnittelusta.

Case: Mikonkatu 9

Suunnittelupöydällämme on tällä hetkellä Länsi-Pasilassa sijaitsevan entisen ETERA-eläkeyhtiön toimitalon uudistaminen. Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistaman kiinteistön uudistus toteutetaan yhteistyössä rakennusliike Constin kanssa. Projektissa rakennukseen puhalletaan uusi henki muuttamalla perinteinen kolossimainen pääkonttori virikkeelliseksi ja vihreäksi monikäyttäjätoimistorakennukseksi. Peruskorjaushankkeessa hyödynnetään merkittävästi olemassa olevia rakennusosia, mm. julkisivuverhoiluja ja -ikkunoita kunnostamalla niitä tai löytämällä niille uusia käyttötarkoituksia.

Ota yhteyttä

Jari Inkinen
+358 40 550 2627
jari.inkinen(a)gullsten-inkinen.com

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy on vuodesta 1988 toiminut sisustusarkkitehtitoimisto, joka erikoistuu työympäristöjen, liiketilojen ja julkisten tilojen suunnitteluun. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet pysyvästi. Hybridityö on vakiinnuttanut asemansa osana yritysten arkea, mikä on pakottanut organisaatiot pohtimaan toimistotilojen tarkoitusta ja suunnittelua uudesta näkökulmasta.

Perinteiset avotoimistot tai kiinteät työpisteet eivät enää vastaa monipuolisiin työskentelytarpeisiin, koska työntekijät vaihtelevat etä- ja lähityön välillä.

Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten hybridityö vaikuttaa toimistotilojen suunnitteluun ja miten erityisesti monitilatoimistot vastaavat uusiin tarpeisiin.

Case: UMA Teurastamo

Hybridityön haasteet toimistotilojen suunnittelulle

Hybridityön yleistyminen on asettanut toimistotiloille uudenlaisia vaatimuksia. Perinteinen kiinteisiin työpisteisiin perustuva toimistomalli on osoittautunut joustamattomaksi ympäristössä, jossa työntekijät eivät ole paikalla joka päivä. Yritykset ovat havainneet, että työpisteiden käyttöaste on laskenut merkittävästi ja samalla työntekijät kaipaavat toimistolta erityisesti yhteistyömahdollisuuksia.

Modernin toimiston tulee tarjota selkeää lisäarvoa kotikonttoriin verrattuna. Pelkkä työpiste ei riitä, vaan toimiston täytyy tukea sekä työntekoa että työntekijöiden hyvinvointia. Nämä haasteet ovat johtaneet toimistotilojen murrokseen, jossa monitilatoimisto on noussut keskeiseksi ratkaisuksi joustavuutensa ansiosta.

Case: Telia

Monitilatoimisto hybridityön mahdollistajana

Monitilatoimisto perustuu ajatukseen, että eri työtehtävät vaativat erilaisia työympäristöjä. Toimiva monitilatoimisto sisältää tyypillisesti erilaisia vyöhykkeitä, jotka palvelevat eri tarkoituksia. Hiljaiset tilat, kuten puhelinkopit tai rauhalliset työhuoneet, tarjoavat mahdollisuuden keskittymiseen myös toimistolla.

Yhteistyötilojen merkitys on kasvanut hybridityössä, sillä toimiston tärkein tehtävä on mahdollistaa vuorovaikutus. Avoimet työskentelyalueet, joissa tiimit voivat kokoontua spontaanisti, ovat olennainen osa monitilatoimistoa. Epämuodolliset kohtaamispaikat tarjoavat tilaisuuksia ideointiin ja nopeisiin keskusteluihin, kun taas muunneltavat projektihuoneet tukevat pidempiaikaista tiimityöskentelyä.

Sisustusarkkitehtuurin rooli hybridityön tukemisessa

Sisustusarkkitehtuuri on avainasemassa, kun toimistotiloja suunnitellaan tukemaan
hybridityötä. Muunneltavuus ja joustavuus ovat keskeisiä suunnitteluperiaatteita, sillä hybridityössä toimiston käyttö vaihtelee päivittäin. Hybridityössä toimiston tulee olla vähintään yhtä houkutteleva kuin kotikonttori. Ergonomiset ja laadukkaat kalusteet tukevat hyvinvointia ja tekevät toimistolla työskentelystä miellyttävää. Persoonalliset sisustusratkaisut, jotka heijastavat yrityksen brändiä ja kulttuuria, luovat tunnelmaa ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Varaa työpaja, jossa kartoitamme yrityksenne hybridistrategian ja siihen
sopivat tilaratkaisut. Työpajassa käymme läpi tiimienne työskentelytavat ja
luomme pohjan toimivalle monitilatoimistolle.

Case: Telia

Käyttäjälähtöisyys monitilatoimiston suunnittelussa

Onnistunut monitilatoimisto lähtee käyttäjien tarpeista. Sisustusarkkitehdit työskentelevät tiiviisti asiakasorganisaation kanssa ymmärtääkseen, miten hybridityötä tehdään juuri kyseisessä organisaatiossa. On tärkeää selvittää, mitkä työtehtävät edellyttävät läsnäoloa toimistolla ja miten tiimit tekevät yhteistyötä hybridimallissa. Näin varmistetaan, että uudistetut tilat todella palvelevat organisaation tarpeita.

Käyttäjätutkimukset ja osallistavat työpajat ovat tehokkaita keinoja selvittää työntekijöiden todellisia tarpeita. Näiden menetelmien avulla voidaan tunnistaa tarpeet, joihin toimistotilojen tulisi vastata. Kun työntekijät osallistuvat suunnitteluprosessiin, he myös sitoutuvat paremmin uusiin tiloihin ja niiden käyttötapoihin.

Pyydä ilmainen kartoituskäynti toimistoonne. Asiantuntijamme arvioivat nykyiset tilanne ja esittävät konkreettisia ehdotuksia, miten voisitte päivittää toimistonne vastaamaan hybridityön tarpeita. Ota yhteyttä ja varmista, että työympäristönne tukee liiketoimintanne tavoitteita.

Yhteenveto: Monitilatoimisto hybridityön tukena

Hybridityö on muuttanut toimistotilojen suunnittelun lähtökohdat pysyvästi. Monitilatoimisto vastaa tähän muutokseen tarjoamalla joustavia, viihtyisiä ja monipuolisia tiloja erilaisiin työtehtäviin. Sisustusarkkitehtuuri tukee uusia työskentelymalleja panostamalla tilojen muunneltavuuteen, akustiikkaan, valaistukseen sekä yhteistyötä edistäviin ratkaisuihin.

Organisaatioiden kannattaa nähdä toimistotilat strategisena investointina, joka tukee yrityksen tavoitteita ja työntekijöiden hyvinvointia. Onnistunut monitilatoimisto on enemmän kuin pelkkä työpaikka – se on yhteisöllisyyttä, luovuutta ja tuottavuutta tukeva ympäristö, joka houkuttelee työntekijät toimistolle myös hybridityön aikakaudella.

Ota yhteyttä

Jari Inkinen
+358 40 550 2627
jari.inkinen(a)gullsten-inkinen.com

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy on vuodesta 1988 toiminut sisustusarkkitehtitoimisto, joka erikoistuu työympäristöjen, liiketilojen ja julkisten tilojen suunnitteluun. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Toimistotilojen kysyntä ja käyttötavat ovat murroksessa. Hybridityön yleistyminen, digitalisaatio ja kestävän kehityksen vaatimukset muokkaavat voimakkaasti sitä, millaisia toimistotiloja yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten kiinteistökehitys vastaa näihin haasteisiin ja miten B2B-yritykset voivat varautua tulevaisuuden toimitilaratkaisuihin.

Case: UMA Götgatsbacken

Megatrendit muokkaavat kiinteistökehitystä

Kiinteistökehitystä ohjaavat nykyisin useat globaalit megatrendit, jotka vaikuttavat
suoraan toimistotilojen suunnitteluun ja toteutukseen.

1. Hybridityön vakiintuminen

Tutkimusten mukaan yli 70% suomalaisista tietotyöntekijöistä tekee työtä hybridi- mallilla, jossa yhdistyvät etätyö ja toimistolla työskentely.

Tämä on johtanut siihen, että toimistotilojen käyttöaste on monin paikoin laskenut merkittävästi ja on monissa yrityksissä vain 30-40%.

Työntekijät saapuvat toimistolle nykyään ensisijaisesti tapaamaan kollegoita, osallistumaan yhteisiin työpajoihin ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä. Tämä muuttaa toimistotilojen suunnitteluperiaatteita perustavanlaatuisesti.

2. Ympäristötavoitteet ja kestävä kehitys

Kiinteistöt vastaavat noin 40% kaikista hiilidioksidipäästöistä Suomessa. EU:n tiukentuvat säädökset, kuten taksonomia-asetus ja energiatehokkuusdirektiivi, asettavat uusia vaatimuksia kiinteistöjen ympäristötehokkuudelle.

Ympäristösertifikaatit kuten BREEAM ja LEED ovat muuttuneet kiinteistökehityksessä pikemminkin perusvaatimuksiksi kuin kilpailueduiksi. Tulevaisuudessa hiilijalanjäljen pienentäminen ja jopa hiilinegatiivisuus tulevat olemaan keskeisiä tavoitteita.

3. Teknologian kehitys ja digitalisaatio

Tekoäly, IoT, big data ja muut teknologiset innovaatiot ovat muuttamassa toimitiloja älykkäiksi ympäristöiksi, jotka mukautuvat käyttäjiensä tarpeisiin.

Digitalisaatio vaikuttaa tilojen käyttöön, hallintaan ja ylläpitoon. Tekoäly voi optimoida tilojen käyttöä reaaliajassa ja ennakoida muuttuvia tarpeita. Tämä tekee tiloista tehokkaampia, mukavampia ja energiaystävällisempiä.

Case: Nordea

Kiinteistökehityksen uudet lähestymistavat

Vastatakseen tulevaisuuden haasteisiin kiinteistökehitys on omaksunut uusia
lähestymistapoja, jotka muuttavat toimialaa perustavanlaatuisesti.

1. Tietomallinnuksen hyödyntäminen (BIM)

Rakennuksen tietomallien (Building Information Modeling) hyödyntäminen mahdollistaa digitaalisen suunnittelun, jossa rakennusta voidaan analysoida ja optimoida ennen rakentamista.

Kiinteistökehittäjät voivat simuloida rakennuksen toimintaa, energiankulutusta ja käyttäjäkokemusta jo suunnitteluvaiheessa. Tämä mahdollistaa erilaisten vaihtoehtojen vertailun ja optimaalisen ratkaisun löytämisen.

Tietomallien hyödyntäminen jatkuu myös rakennuksen valmistumisen jälkeen kiinteistön ylläpidossa ja tulevissa muutostöissä, mikä tukee rakennuksen elinkaaren hallintaa.

2. Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Kiinteistökehityksessä painopiste on siirtynyt teknisestä suunnittelusta käyttäjäkokemuksen suunnitteluun. Toimitilat nähdään palveluna, joka tukee yrityksen liiketoimintaa ja työntekijöiden hyvinvointia.

Suunnitteluprosessi alkaa käyttäjien tarpeiden syvällisestä ymmärtämisestä. Tämä näkyy esimerkiksi työntekijöiden osallistamisena suunnitteluprosessiin ja räätälöityinä ratkaisuina, jotka painottavat joustavuutta ja mukautettavuutta.

3. Kiertotalouden periaatteet

Kiertotalouden periaatteet ovat tulleet osaksi kiinteistökehitystä. Tämä tarkoittaa rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä, rakennusten muuntamista uusiin käyttötarkoituksiin ja elinkaaren pidentämistä. Sisustuksen osalta keskeistä on myös hyödyntää olemassa olevia kalusteita mahdollisimman monipuolisesti.

Kiertotalousajattelu näkyy myös olemassa olevien rakennusten uudelleenkäytössä. Esimerkiksi vanhoja teollisuusrakennuksia muunnetaan innovatiivisiksi toimistotiloiksi, jotka yhdistävät historiallisen arkkitehtuurin ja modernit työskentelytarpeet.

Tutustu Orion-referenssiin | Ota yhteyttä

 

Suosituksia B2B-yritysten päättäjille

Toimistotilojen murros tarjoaa B2B-yrityksille mahdollisuuden uudistaa työn
tekemisen tapoja ja tehostaa tilankäyttöä. Tässä viisi suositusta päättäjille:

1. Analysoi todellinen tilatarve:
Selvitä, miten ja milloin työntekijät käyttävät toimistotiloja. Mittaa käyttöastetta ja tunnista, millaisia tiloja tarvitaan.

2. Joustavat vuokrasopimukset:
Harkitse joustavampia vuokramalleja, kuten lyhyempiä sopimuskausia tai käyttöasteeseen perustuvaa hinnoittelua.

3. Investoi laatuun määrän sijaan:
Pienempi mutta laadukkaampi toimisto voi tukea työntekijöiden hyvinvointia ja yhteistyötä tehokkaammin kuin suuri toimistotila.

4. Seuraa teknologian kehitystä:
Älykäs talotekniikka ja digitaaliset työkalut voivat tehostaa tilojen käyttöä ja parantaa käyttäjäkokemusta.

 

Ota yhteyttä

Jari Inkinen
+358 40 550 2627
jari.inkinen(a)gullsten-inkinen.com

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy on vuodesta 1988 toiminut sisustusarkkitehtitoimisto, joka erikoistuu työympäristöjen, liiketilojen ja julkisten tilojen suunnitteluun. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Yli 35 vuoden kokemus ja sadat tyytyväiset asiakkaat

Gullstén & Inkinen on Suomen johtava työympäristöjen suunnittelutoimisto. Luomme tiloja, jotka nostavat yrityksesi tuottavuutta, vahvistavat yrityskulttuuria ja tukevat kestävää kehitystä. Useat asiakkaamme ovat luottaneet meihin jo yli 30 vuotta.

Miksi asiakkaamme valitsevat meidät?

• Todistettu vaikutus tuottavuuteen: Suunnittelemamme tilat parantavat työntekijöiden hyvinvointia ja työn tehokkuutta.
• Yksilöllinen lähestymistapa: Luomme juuri teidän yrityksenne näköisiä tiloja, emme tyydy vakioratkaisuihin.
• Pitkäaikainen kumppanuus: Suurin osa asiakkaistamme palaa luoksemme uusien projektien myötä.
• Kustannustehokkaat ja kestävät ratkaisut: Suunnittelemme tilat tukemaan liiketoimintaasi sekä nyt että tulevaisuudessa.

 

Meihin luottavat mm.

                     

Tutustu kaikkiin referensseihimme | Ota yhteyttä

 

Case: Orion

Tyytyväisten asiakkaidemme kokemuksia

”G&I:n ammattitaito ja asiakkaan ymmärrys on minulle näyttäytynyt erityisesti siinä, että yrityksen erityinen kulttuuri ja liiketoiminnan tavoitteet on aidosti otettu huomioon erilaisilla ratkaisuilla – eikä lähestytty vakiosapluunalla.
Suunnittelutyön lopputuloksena syntyneillä uusilla tiloilla olemme pystyneet säästämään merkittävästi myös toimitilakustannuksissa ja samalla työntekijöiden työhyvinvointi on parantunut, ja se on osaltaan vaikuttanut myös työn tuottavuuden kasvuun.”

Petri Nikkilä, Nordea

”Sanomien lasitalo Töölönlahdelle valmistui 1999. Helsingin Sanomien toimituspäällikkönä pääsin/jouduin mukaan rakennusprojektiin. Työmääräystäni ei ihan selkeästi muotoiltu, mutta se oli minulle täysin selvä. Tehtäväni oli saada äärikriittinen toimitus suostumaan muuttamaan uusiin tiloihin ja jopa viihtymään niissä – tai ainakin tekemään töitä.

Talon rakenteet eivät kovin paljon taipuneet, joten pistin toiveeni toimituksen sisustukseen. Työpariksi tuli Jari Inkinen. Alun luontaisen epäilyvaiheen jälkeen huomasin, että ei se pässimpi mies ole. Toisin kuin monet muut tuon alan spesialistit Jari oli valmis kuuntelemaan, keskustelemaan, esittämään vaihtoehtoja ja jopa tekemään muutoksia suunnitelmiinsa. Tai ainakin hän sai hankalatkin ryhmät tuntemaan, että tuo kaikki tapahtui. Ja tulihan Sanomatalosta aika makea työpaikka.”

Jouko Jokinen, Yle

Case: Juristiliitto

Kansainvälistä osaamista, paikallista ymmärrystä

European Architects’ Alliance (EAA) -jäsenenä tuomme kansainväliset työympäristötrendit ja parhaat käytännöt suomalaisiin työympäristöihin. Monipuolinen asiantuntijatiimimme koostuu arkkitehdeista, sisustusarkkitehdeista, työympäristökehittäjistä ja palvelumuotoilijoista.

Case: Telia

Ota seuraava askel työympäristönne kehittämisessä – Palvelumme kattavat koko muutosprosessin:

• Työympäristökehittäminen ja -konsultointi
• Sisustusarkkitehti- ja arkkitehtisuunnittelu
• Henkilöstön muutosvalmennus
• Akustiikka- ja valaistussuunnittelu
• 3D-mallintaminen ja visualisointi
• Kalusteiden hankinta ja muuton koordinointi

 

Ota yhteyttä

Jari Inkinen
+358 40 550 2627
jari.inkinen(a)gullsten-inkinen.com

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy on vuodesta 1988 toiminut sisustusarkkitehtitoimisto, joka erikoistuu työympäristöjen, liiketilojen ja julkisten tilojen suunnitteluun. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Suunnittelemiamme kohteita valmistuu parhaillaan kovaa vauhtia. Helmikuun vaihteessa valmistuu Valmetin uusi toimipiste Vantaalla Tikkurilassa. Projektiin on sisältynyt työympäristö- ja sisustussuunnittelu lisäksi vahvasti työympäristökehittäminen, jonka tarkoituksena on ollut selvittää työyhteisön tarpeet, haasteet ja tavoitteet. Työympäristökehittämisellä on tuettu asiakasta muutosprosessissa läpi projektin.

Laajuudeltaan muutosvalmennus voi vaihdella yksittäisen johdon ideatyöpajan järjestämisestä aina koko henkilökunnan opastamiseen uusien tilojen käyttöön. Valmetin projektissa olimme asiakkaan tukena heti projektin alusta alkaen. Työympäristökyselyllä kartoitettiin perustiedot, käyttäjien tarpeet ja huolenaiheet, minkä jälkeen suunnittelua edistettiin yhdessä käyttäjien kanssa useissa työpajoissa. Projektin eri vaiheissa olemme olleet asiakkaan tukena muutosviestinnässä, minkä avulla on voitu nostattaa innostusta projektista ja valmistaa henkilöstöä muutokseen.

Esimerkkejä työympäristökehittämisen palveluistamme:
• Työympäristökysely. Teemme työympäristökyselyn, jonka avulla tunnistamme työyhteisön työskentelyyn liittyviä erityispiirteitä suunnittelun lähtötiedoiksi
• Työympäristökehittämisen työpajat. Selvitämme työpajojen avulla, miten nykyiset toimitilat saataisiin paremmin palvelemaan työyhteisöä
• Valmennus muutokseen. Valmennamme henkilöstön kohtaamaan tilamuutoksen mukanaan tuomat vaikutukset työn tekemisen tapoihin
• Viestintä. tuemme esimiehiä ja sisäistä viestintää toimitilamuutoksessa ja viestinnän aikataulutuksessa
• Henkilöstön osallistaminen. Osallistamme henkilöstön mukaan suunnitteluun sekä tutkimme uusia työskentelymalleja, samalla vähentäen mahdollista muutosvastarintaa rakentamalla pilottitoimiston asiakkaan tiloihin

Työympäristökehittäminen ja muutosvalmennus ovat avain onnistuneeseen tilamuutosprojektiin. Valmetin projektissa GI:n ja asiakkaan välinen onnistunut yhteistyö, aktiivinen viestintä ja osallistaminen ovat tukeneet muutosprosessia ja mahdollistaneet projektin sujuvan etenemisen.

Onko sinulla kysyttävää työympäristökehittämisestä tai muutosvalmennuksesta?
Ole yhteydessä, ja keskustellaan yhdessä miten voisimme olla teille avuksi.
Jari Inkinen, 040 550 2627

Viimeisen puolentoista vuoden ajan olemme työstäneet Porin Sampo-Rosenlewin tehtaan alueelle suunniteltua liikekeskuskokonaisuutta, ja nyt voimme kertoa, että rakennuslupa hankkeelle saatiin maaliskuussa! Toimimme projektissa pääsuunnittelijana, arkkitehtina sekä kaupallisten ratkaisujen ideoijana projektin hankekehitys- ja lupavaiheessa.

Osala ja koko Sampo-Rosenlewin historiallinen tehdasalue on keskeinen osa Porin kaupunkia halkovan Kokemäenjoen kulttuurimaisemaa. Projektissa on tarkoitus peruskorjata rakennushistoriallisesti merkittävä Osala-tehdasrakennus sekä laajentaa rakennusta uudisrakennusosalla. Hanke tähtää siihen, että rakennusten ovet ovat auki kaikille porilaisille ja että kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset kestävät myös seuraavat vuosisadat.

Vallilan Konepajan 120 vuotta vanha Voimala on saanut uuden omistajan!

Heino Group avaa Bruno Granholmin suunnittelemaan rakennukseen pääkonttorin, ja meillä on kunnia toimia ainutlaatuisen projektin pääarkkitehtina ja lisäksi vastata sisustusarkkitehtisuunnittelusta. Intensiivinen suunnitteluvaihe on nyt saatu päätökseen ja seuraavaksi käynnistyy työmaa.

Vastuullisuus on Voimalan peruskorjaushanketta ohjaava arvo. Suojellun rakennuksen olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen on luonut raamit suunnittelutyölle,
mikä on ollut mielenkiintoinen haaste suunnittelijoille. Suunnittelutyön tuloksena on syntynyt uniikki ja aikaa kestävä tila, joka tarjoaa Heino Groupin arvoja tukevan työympäristön sen käyttäjille.

Pääsunnittelija Jari Inkinen on kiteyttänyt projektin vision:
”Rakennuksen sisäarkkitehtuurista ja sisustuksen ilmeestä halutaan luoda vastinpari ulkoarkkitehtuurin lähes rekonstruoivalle entisöinnille.
Kaikki uusi mitä tilaan rakennetaan tai tuodaan ei ilmeeltään ole retroa, vaan tuo tilaan oman rakennushistoriaa kunnioittavan ja samalla nykyaikaan sidotun tunnelman.
Uusi suunnitelma tuo rakennuksen kokonaisarkkitehtuuriin ajallisen kerrostumansa sen jo pitkässä historiassa.”

Gullsten-Inkinen on myös aikaisemmin ollut mukana herättämässä eloon Vallilan Konepajan historiallisia rakennuksia. Vuonna 2014 valmistui Amer Sportisin pääkonttori vanhaan junavaunutehtaaseen, vain kivenheiton päähän Voimalasta. Käy tutustumassa Amer Sportsin kohteeseen linkin kautta!

GI:n perustaja ja toimitusjohtaja Jari Inkinen kävi kiinnostavan keskustelun Hartelan hankekehitysjohtaja Ilmari Hämäläisen kanssa siitä, mitä tämän päivän toimistotiloilta vaaditaan. Toimistotilojen monipuoliset palvelut, hyvä lokaatio ja käyttäjiä houkutteleva suunnittelu korostuu, kun töitä voi tehdä sekä kotona että toimistolla.

Käy lukemassa, katsomassa tai kuuntelemassa koko keskustelu Hartelan H-studiolla.

Havainnekuva: Hartela Ilmala Corner, ARCO

Kesäterveiset Vallilasta!

Kulunut alkuvuosi ja -kesä ovat olleet meille positiivisen vilkasta aikaa ja nyt on kiva päästää toimiston väki nauttimaan ansaituista lomista. Ajattelimme hieman kertoa millaiset projektit ovat pitäneet meitä liikkeellä.

Heti vuoden vaihteen jälkeen meillä valmistui koko toimiston suuri yhteinen ponnistus; Orionin pääkonttorirakennuksen peruskorjaus ja sisustus Espooseen.

Alkuvuoden aikana olemme lisäksi olleet mukana suunnittelemassa tilaratkaisuja ja sisustusta sekä toteuttamassa erilaisia työympäristökehittämisen aktiviteetteja mm:

• Nordean Vallilaan nousevaan yli 20.000 neliön kokoiseen ”BOOST” nimettyyn toimistorakennukseen
• Kemiran tuotekehitys- ja toimitiloja Espooseen suunnitteilla olevaa ”Erica Green Chemistry Park” nimiseen rakennuskokonaisuuteen
• Valmet Oy:lle Tikkurilaan rakenteilla olevaan toimistorakennukseen
• Hartelan rakenteilla olevaa Ilmalan Aura – nimiseen toimistorakennukseen ja sinne sijoittuviin Finntraffic toimitiloihin

 

Arkkitehtitiimimme ”suunnittelupöydillä” tai paremminkin ruuduissa on näkynyt tiedostoja mm:

• Antilooppi Oy:n Helsingissä omistamissa kiinteistöissä erilaisia vuokralaismuutosprojekteja sekä suojeltujen julkisivujen ja ikkunoiden entisöimis- ja kunnostamistöitä mm. Ruoholahden Sulka ja Hämeentie 19 kiinteistöissä
• Heino Group Oy:n ostaman vanhan VR Vallilan Konepajan Voimala- rakennuksen muuttamisesta yrityksen työ- ja asiakastiloiksi
• Porin vanhan Sampo- Rosenlew tehdasalueen Osala-nimisen rakennuskokonaisuuden muuttamisesta ja laajentamisesta teollisesta käytöstä kaupallisiksi tiloiksi

 

Nyt vedetään muutama viikko henkeä luonnon helmassa ja kerätään voimia syksyyn. Toimistossamme on kuitenkin miehitys koko kesän käynnissä olevien työmaiden takia, joten tulee akuuttia avuntarvetta, aina voi soittaa, 040-5502627.

Kesäterveisin,

Hanna ja Jari & GI:n tiimi