Meille on erittäin tärkeää ottaa kaikessa toiminnassamme ympäristö huomioon. Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy oli Suomen ensimmäinen suunnittelutoimisto vuonna 2010, joka hyväksyttiin WWF:n Green Office -verkostoon. Olemme olleet hiilineutraali vuodesta 2019. Haluamme omalta osaltamme hidastaa ilmastonmuutosta ja pyrimme siihen luomalla visuaalisesti ja fyysisesti aikaa ja käyttöä kestäviä tiloja, suosimme ekologisesti toimivia valmistajia ja toimittajia sekä kehitämme tilojen tehokkuutta ja otamme huomioon materiaalien elinkaaren.

Yrityksen hiilijalanjälki

Yrityksemme toiminnassa kestävä kehitys on ollut keskeisessä asemassa yrityksen perustamisesta lähtien. Hiilijalanjälkemme kalenterivuodelta 2021 on laskettu yhteistyössä Reforest Finland Oy:n kanssa. Laskenta perustuu kansainväliseen GHG Protocol -standardiin, jonka avulla yritykset voivat määrittää toimintansa kasvihuonekaasupäästöt.

Suurin osa päästöistämme aiheutuu toimitilojemme lämmittämisestä eli kaukolämmöstä. Tämä tekee kokonaispäästöistä noin 41 %. Seuraavaksi eniten päästöjä aiheutui työntekijöiden kodin ja työpaikan välisiltä matkoilta noin 26 %. Töihin matkustaminen ja muu matkustaminen työn merkeissä olivat minimissään koronapandemian vuoksi. Vertailuvuodesta 2019 päästöt ovat pienentyneet alle puoleen. Kokonaishiilijalanjälki on tippunut 26,4 CO2e tonnista 10,8 CO2e tonniin. Tuloksemme on todella pieni verrattuna muihin henkilömäärältään samankokoisiin yrityksiin, joilla ei ole tuotannollista toimintaa.

Loppuraportin mukaan GI toimii hyvin vähäpäästöisesti ja suuria vähennystoimenpiteitä ei kovinkaan helposti ole toteutettavissa. Päästövähennyksiä edelliseen laskentaan verrattuna on tehty runsaasti. Siitä huolimatta, että hiilijalanjälkemme on jo nyt pieni, haluamme kompensoida päästöt. Tulemme istuttamaan tänä vuonna uusia männyntaimia Suomeen niiden istutuskauden aikana, jonka jälkeen voimme sanoa olevamme jälleen hiilineutraali yritys.

Asiakasprojektiemme hiilijalanjälki

Olemme kehittäneet myös asiakasprojektejamme varten oman laskentatyökalun” Sisutuksen hiilijalanjälkilaskurin”, jota voidaan käyttää suunnittelutyössä hiilijalanjäljen minimoimiseen. Suunnittelija voi arvioida suunnittelutyössä tekemiään materiaali yms. valintoja hiilikuormanäkökulmasta. Apuna työkalun kehittämisessä ja auditoimisessa on ollut Gaia Consulting ja rahoittamisessa mm. Business Finland.

Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuutta hyödyntää tätä työkalua osana sisustussuunnittelua, jotta hiilikuorman minimoiminen integroitaisiin suunnitteluun jo heti alkuvaiheessa. Lopputuloksena työkalun käytöstä on hiilikuormalaskelma siitä, kuinka paljon hiilikuormaa uusi sisustus tuottaa luontoon.

Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy (GI) tarjoaa tulevaisuudessa asiakkailleen mahdollisuuden mitata toimitilaprojektinsa uuden sisustuksen hiilijalanjäljen osana suunnittelua. GI on luonut suunnittelijoidensa käyttöön laskentatyökalun, jota voidaan suunnittelutyössä hyödyntää hiilijalanjäljen optimoimiseen. Apuna työkalun kehittämisessä ja auditoimisessa on ollut Gaia Consulting ja rahoittamisessa mm. Business Finland.

”Tavoitteemme on pyrkiä pienentämään asiakkaan projektin hiilijalanjälkeä ja muuttaa se jopa kädenjäljeksi, eli vähentää tulevaisuudessa tilojen tuottamaa kuormaa. Nyt siihen on mahdollisuus, sillä etätyön aiheuttamat muutokset vaikuttavat vääjäämättä asiakkaiden tulevaisuuden tilatarpeisiin. Lisäksi kiertotaloutta on mahdollista hyödyntää paremmin myös tilojen kalustamisratkaisuissa. Uudet tai peruskorjatut toimitilat Suomessa ovat lähtökohtaisesti energiatehokkuudeltaan aivan toista luokkaa kuin vanhojen rakennukset. Suomalaiset toimitilat ovat yleensäkin kokemuksemme mukaan ympäristöystävällisiä talotekniikaltaan. Tämä tuli ilmi laajentaessamme Technopoliksen UMA co-working konseptin toimistoja muunmuassa Tukholmaan, Kööpenhaminaan sekä useisiin Itämeren etelärannan suurkaupunkeihin. Totesimme että asiakkaallemme vuokralle tarjotut rakennukset olivat usein liian tehottomia mm. jäähdytyskapasiteetin suhteen. Suomessa osataan jo vaatia rakennuksilta ympäristöystävällisyyttä”, Jari Inkinen kertoo.

”On hyvä ymmärtää, että jo ennen koronapandemiaa Suomessa käytetään toimistorakennuksen koko eliniästä keskimäärin ainoastaan n. 20 % todelliseen käyttöön eli tilanteeseen, jossa ihmisiä on läsnä rakennuksessa. Loppuosan talo on tyhjillään käyttäjistä, mutta kuitenkin lämmitetty, jäähdytetty ja jopa pahimmassa tapauksessa valaistu. Se on todella vähän kun ajattelee millaisen ympäristökuorman rakennus elinkaarensa aikana tuottaa”, toteaa Jari Inkinen.

Hiilijalanjälkilaskenta-työkalua on jo pilotoitu mm. Haltonin uuden pääkonttorin suunnittelussa Helsingin Triplan toimistorakennuksiin sekä VEHO:n pääkonttorin muutossa Vantaan Aviapoliksessa.

”Kun halusimme ottaa suunnitteluumme paremmin huomioon hiilijalanjäljen arvioimisen, etsimme ensin softamarkkinoilta löytyisikö meille avuksi jo valmis laskentaohjelma, jolla voisi nimenomaan arvioida sisustuksen aiheuttamaa hiilikuormaa. Löysimme useita ihan toimivia vaihtoehtoja, joiden avulla voidaan arvioida koko rakennuksen elinkaarta, mutta niiden mittauskyky loppui aina betonipintaan, sisustusta ei oltu huomioitu ollenkaan tai ei riittävän tarkasti. Lähdimme siis nollasta liikkeelle. Aikaa kului lähes kaksi vuotta, ennen kuin olemme päässeet tilanteeseen, jossa meillä on toimiva laskentatyökalu ja suunnittelijamme on koulutettu sen käyttöön. Tulevaisuudessa ympäristöystävällisesti suunnitellulla toimitilaprojektilla saatu säästö voidaan huomioida yrityksen hiilijalanjälkilaskennassa. Vaikka uuden tilan toteutus kuormittaakin ympäristöä, niin muutoksesta mahdollisesti saatava tilansäästö ja kestävät suunnitteluratkaisut voivat muuttaa hiilikuorman jopa negatiiviseksi, kun tiloja käytetään riittävän pitkään. Ja siitähän luonto kiittää”, Jari kertoo.

Lisätietoja ja kuvapyynnöt:

Jari Inkinen, toimitusjohtaja
Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy
sisustusarkkitehti SIO, arkkitehti SAFA
040-5502627, jari.inkinen@gullsten-inkinen.com

 

Gullstén & Inkinen on kehittänyt sisustussuunnittelukokonaisuuksien hiilijalanjälkilaskurin yhteistyössä Gaian kanssa. Gullstén & Inkinen tiedostaa työnsä vaikutukset ilmastonmuutokseen ja haluaa tehdä eri vaihtoehdot läpinäkyviksi asiakkailleen. Laskuri on esimerkki edelläkävijyydestä alalla, johon päästölaskenta ei ole vielä vakiintunut. Sen avulla on mahdollista vertailla erilaisia pintamateriaaleja, kalusteita ja muita sisustusmateriaaleja ilmastonäkökulmasta. Työkalun sisältämä tieto perustuu pääosin kalusteista, pintamateriaaleista ja vastaavista julkaistuihin ympäristöselosteisiin. Ympäristöselosteet puolestaan pohjautuvat kansainvälisiin standardeihin ja ovat siksi luotettava tietolähde kyseisten tuotteiden päästökuorman arviointiin.
– Venla Kontiokari, vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting

Hienoja uutisia vuoden loppuun! Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen on palkittu kansainvälisessä International Property Awards -kilpailussa Office Interior -kategoriassa. Palkinto tuli Nokia One -projektilla, jonka toteutimme Espooseen Nokian kampukselle vuonna 2019.

Nokia One -projektissa Nokian pääkonttorille saneerattiin uudet tilat Espoon kampusalueelle. GI:n suunnittelutiimi vastasi kohteen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Suunnittelualueen laajuus oli 8700m2 sisältäen toimistotilojen, kokouskeskuksen, ravintolan ja aulan suunnittelun. Visuaalisesti vaikuttava aula on näyteikkuna Nokian brändiin. Tilan luonteikkuutta korostavat digipinnat, joiden elävä sisältö viestii katsojalle yrityksen tarinaa. Helposti lähestyttävässä aulassa voi juoda kahvikupin rennoissa puitteissa – high-techin ympäröimänä.

Ravintolatilassa korostuvat sekä laaja ruokatarjonta että tilan monipuolisuus. Ravintola on rakennettu useista erilaisista visuaalisista ja toiminnallisista alueista, jotka lisäävät tilan kokemuksellisuutta. Lounasajan ulkopuolella ravintola säilyy pääkonttorin aktiivisena keskuksena, joka mahdollistaa sekä työskentelyn että kohtaamiset.

International Property Awards on kansainvälinen asuin- ja kaupallisten tilojen suunnittelukilpailu alan ammattilaisille. Voittajat valitsee moniammatillinen tuomaristo, jolla on laaja kokemus ja osaaminen alalta. Kilpailutöiden laatu arvioidaan tarkkaan, joten voitto kilpailussa kertoo erinomaisesti onnistuneesta suunnittelusta. Voimmekin ylpeinä onnitella koko suunnittelutiimiä upeasti toteutetusta ja tunnustusta saaneesta projektista.

Tarkka sijoituksemme kokonaiskilpailussa selviää tulevana perjantaina 11.12.2020 pidettävässä Red Carpet Virtual -tapahtumassa. Nostamme jo etukäteen lasilliset menestykselle – cheers!

Kesän kynnyksellä ilahduimme tiedosta, että Hanna Gullstén ja Jari Inkinen ovat valittu vuoden 2020 Ornamo-palkintoehdokkaiksi. Ornamo-palkinto on muotoilualan arvostettu tunnustus, joka on jaettu vuodesta 2015 lähtien alan ansioituneille tekijöille.

Hannan ja Jarin ehdokkuuden taustalla on vuosikymmenien kokemus suunnittelutyöstä. Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy:n yli 30-vuotiaan taipaleen aikana toimistolla on työskennellyt yhteensä 145 henkilöä ja suunnitteluprojekteihin ovat sisältyneet myös kansainväliset kohteet Suomen rajojen ulkopuolella. Suunnittelutyössä Hannaa ja Jaria ovat uran alusta lähtien ohjanneet kestävän kehityksen arvot, mikä näkyy halussa olla suunnittelutoimistojen edelläkävijä ekologisuudessa. Viime vuonna GI:stä tuli Suomen ensimmäinen hiilineutraali suunnittelutoimisto. Uutena palveluna voimme tarjota asiakkaillemme suunnitteluprojektien hiilijalanjäljen arviointia. Ornamo-palkinnon voittaja valitaan syyskuussa ja sen valitsee Ornamon hallituksen nimeämä ulkopuolinen asiantuntija, joka tänä vuonna on Rosa Liksom.

Tukholman huonekalumessut 2020 järjestettiin jälleen helmikuun alussa. Suunnittelijoillamme oli ilo osallistua messuille, nähdä millaiset tuulet alalla tällä hetkellä puhaltavat ja tuoda mukanaan Helsinkiin uutta inspiraatiota tulevalle vuodelle. Lue millaisia poimintoja suunnittelijamme tekivät messujen laajasta tarjonnasta.

Värit
Pantone valitsi vuoden 2020 väriksi ajattoman ja elegantin Classic Blue -sinisen.
Väri oli näyttävästi esillä messuosastoilla. Vuoden värin lisäksi sekä messuosastoilla että kalusteissa oli esillä runsas väripaletti. Pastelliset sävyt olivat taittuneet murretumpiin 70-luvun sävyihin, joiden kontrastina osastoilla näkyi myös syvät ja kirkkaat värit.

Muodot
Kalusteiden muodoissa leikkisyys oli vahva teema, joka näkyi pyöreinä muotoina ja hauskoina yksityiskohtina. Kaarevat muodot olivat myös osa messuosastojen ilmettä. Kaarevat oviaukot loivat monelle osastolle hienon dramaattisen tunnelman. Särmikkäät graafiset kuvioinnit olivat esillä erityisesti lattia- ja seinäpinnoilla.

Ekologisuus muotoilussa
Vahvana teemana tämän vuoden messuilla oli ekologisuus osana muotoilua. Usean valmistajan osastoilla ekologinen kulma näkyi muun muassa kierrätettyjen materiaalien käyttönä uusissa kalusteissa. Toisilla osastoilla uusia tuotteita ei oltu julkaistu laisinkaan, vaan olevia malleja oli ainoastaan hiottu vuodelle 2020. Kierrätysmateriaalien lisäksi paljon käytettynä materiaalina kalusteissa näkyi puu.

Kiitos inspiraatiosta Tukholma, nähdään jälleen ensi vuonna!

Kestävä kehitys on ollut keskeisessä asemassa Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:n toiminnassa sen perustamisesta lähtien. GI juhli viime vuonna kolmekymppisiään, joten vuosien aikana ilmaston eteen on jo tehty paljon. Hiilineutraali toimisto oli meille looginen seuraava askel ympäristön hyväksi.

GI haluaa omalta osaltaan hidastaa valinnoillaan ja toiminnallaan ilmastonmuutosta sekä lisätä ekotehokkuutta ja ympäristötietoisuutta omassa toiminnassaan sekä asiakkaiden keskuudessa. Vuonna 2010 GI oli maailman ensimmäinen suunnittelutoimisto, joka hyväksyttiin WWF:n Green Office -verkostoon. Vaikka olemmekin sittemmin luopuneet Green Office -sertifikaatista, sen opit elävät edelleen vahvana toimistollamme. GI on esimerkiksi jo vuodesta 2011 asti käyttänyt Ekosähköä, joka tuotettaan sataprosenttisesti kotimaisissa pienvoimalaitoksissa uusiutuvalla bioenergialla, tuulella ja vesivoimalla. Ekosähkö on Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa ekoenergiaa.

Suunnittelua suurella sydämellä ja pienellä hiilijalanjäljellä

”Olemme jo pitkään tunnistaneet työssämme, että ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita ympäristöasioista. Haluamme omalla työllämme olla vahvistamassa tätä suuntausta. Haluamme olla suunnannäyttäjä ja herätellä omalla esimerkillämme myös muita alan ammattilaisia ottamaan ekoajattelun entistä vahvemmin mukaan omaan toimintaansa ja suunnitteluunsa. Luomme visuaalisesti ja fyysisesti aikaa ja käyttöä kestäviä tiloja, suosimme ekologisesti toimivia valmistajia ja toimittajia, sekä kehitämme tilojen tehokkuutta ja otamme huomioon materiaalien elinkaaren. Näin kannustamme myös asiakkaamme lähemmäs ekotehokasta ajattelua”, summaa Hanna Gullstén, GI:n luova johtaja ja toinen perustajista.

Hiilijalanjäljen mittaus

”Kartoitimme syksyllä 2019 toimistomme nykyisiä hiilipäästöjä. Suurin osa päästöistämme kertyi työntekijöiden kodin ja työpaikan välisiltä matkoilta. Muu matkustaminen työn merkeissä on jo onnistuttu minimoimaan digitaalisisin kommunikaatiovälinein. GI:n toiminnan hiilijalanjälki oli jo huomattavasti pienempi kuin mitä esimerkiksi WWF:n hiilijalanjälkilaskuri antaa viitearvoksi samankokoisille, saman ikäisissä rakennuksissa oleville toimistoille pääkaupunkiseudulla. Tämä ei meille kuitenkaan riittänyt, vaan halusimme ”enemmän”, toteaa Jari Inkinen, GI:n toimitusjohtaja.

”Kumppaninamme kartoituksessa toimi Ilmastoapu Oy, joka ulkopuolisena arvioitsijana selvitti hiilikuormamme vuotuisen määrän, ja antoi ohjeet hiilijalanjäljen nollaamiseksi. Kompensoimme syntyvät päästöt heidän palvelunsa kautta ostamalla yhteensä noin 27 tonnia päästöoikeuksia projektista, joka kehittää aurinkoenergiaa Intian Jodhpurissa Sanwreej nimisessä kylässä yhteistyössä Gold Standard-nimisen järjestön kanssa.”

Hiilineutraali toimija

Missionamme on oman hiilikädenjälkemme kasvattaminen entisestään. Hiilikädenjälki tarkoittaa sitä, että oman toimintamme hiilineutraaliuden lisäksi palvelumme auttavat asiakkaitamme pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Tämä toteutetaan tarjoamalla yhä ekologisempia suunnitteluratkaisuja niin tilojen toiminnallisuuden kuin kestävyyden suhteen.
Tulemme myös raportoimaan vuosittain hiilitilinpäätöksellä oman toimintamme tuloksia.

Solo Sokos Hotel Paviljonki palkittiin 12.10.2019 järjestetyssä, hotellialan Oscareiksikin kutsutussa World Luxury Hotel Awards -palkintogaalassa parhaana eurooppalaisena hotellina Luxury Modern Hotel -sarjassa.

Solo Paviljonki on niittänyt mainetta World Luxury Hotel Awardsissa aiemminkin. Kaksi vuotta sitten hotelli palkittiin peräti kolmessa kategoriassa: Suomen parhaana kaupunkihotellina, Pohjois-Euroopan parhaana designhotellina sekä Suomen parhaana modernina luksushotellina. Tänä vuonna viimeksi mainittu palkinto irtosi koko Euroopan tasolla.

Gullstén-Inkinen on suunnitellut Solo Sokos Paviljongin ravintoloiden sekä kokoustilojen avarat, valoisat ja harmoniset sisustukset. Tavoitteena oli luoda kaupunkilaisten yhteinen kohtaamispaikka sekä varmistaa myös tilausravintolana toimivan aamiaisravintolan muunneltavuus.

Hotelli Paviljonki on menestynyt myös esimerkiksi matkailusivusto TripAdvisorin vuosittaisessa Travellers’ Choice Top 25 -listauksessa, jossa se sijoittui tänä vuonna koko Suomen kahdeksanneksi.

Nordean Campus Collaboration Hub ja Event Lounge ovat ehdolla RAKLIn ja FIFMAn järjestämässä Vuoden työympäristöteko 2018 -kilpailun finaalissa. Gullstén-Inkinen on suunnitellut yhteisölliset tilat yhdessä käyttäjien kanssa.

Vuoden työympäristöteko -kilpailun tavoitteena on parantaa työympäristöjohtamisen tunnettuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä kehittää ja parantaa muuttuvan työn puitteita. Nordean uudistettujen neuvottelumaailman ja Ravintolapihan suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti kokonaisvaltaiseen yhteiskehittämiseen. Tavoitteena on tukea työtapojen yhteisöllisyyttä sekä luovuutta.

Käyttäjien palaute ja kommentit ovat suunnitteluprosessissa tärkeitä monesta syystä: loppukäyttäjillä on paras tietämys työn todellisesta luonteesta, minkä lisäksi kehitysprosessiin osallistuminen sitouttaa käyttäjiä uusiin tiloihin. Lue lisää henkilökunnan osallistamisesta suunnitteluprosessiin.

Vuoden työympäristöteon finaali käydään tällä viikolla Rework Workplace Experience Summit -tapahtumassa. Voittaja valitaan 13 työympäristöteon joukosta.

Entisen linja-autokoritehtaan valkoinen ulkoseinä hohtaa syysauringossa. Vuonna 2005 täysin peruskorjatussa Vallilan Akseli -designrakennuksessa on sekä näyttely- että toimistotilaa, joissa myös Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen on majaillut viimeiset 14 vuotta. Tänä vuonna yläkerran asukeilla on aihetta juhlaan: GI:n perustamisesta on kulunut 30 vuotta.

”Niin, kai se kolmekymmentä on melkein aikuinen ikä yrityksellekin”, toimitusjohtaja Jari Inkinen toteaa huvittuneena. Syyskuussa Gullstén-Inkinen juhlisti uudelle kymmenluvulle siirtymistä spora-ajelulla 3.9. Mukaan kutsuttiin tuttuja vuosien varrelta ja reitin varrelta valittiin illan teemaan sopivasti 30 GI:n suunnittelemaa kohdetta.

Alkuajat pannuhuoneella

Kaikki alkoi Temppelikatu 11 pannuhuoneesta vuonna 1988. Inkinen toimi opiskelujen ohella talonmiehenä ja työsuhde-etuihin kuului 24 neliön asunnon lisäksi saman kokoinen pannuhuone, joka toimi Jarin ja hänen yhtiökumppaninsa, silloisen opiskelutoverinsa ja nykyisen vaimonsa Hanna Gullsténin ensimmäisenä kotipesänä.  Aloittelevien yrittäjien suunnittelukohteet olivat esimerkiksi yksityiskotien sisustuksia ja messuosastoja. Alkuvuosien merkittävimpiä projekteja oli Vanhan Ylioppilastalon Kuppilan sisustuksen uusiminen vuonna 1989.

Vuonna 1992 GI:tä kohtasi suunnittelullinen lottovoitto, kun SOL Siivouspalvelut Oy:n perustaja Liisa Joronen pyysi heitä suunnittelemaan yritykselleen uudet innovatiiviset toimitilat. Uusi toimisto suunniteltiin tuolloin varsin vallankumouksellisesti monitilatoimistoksi vanhaan pikimustaan valokuvausstudioon. Kahdenkymmenenkahdeksan vuoden aikana kyseisiin tiloihin on tehty vain laajennuksia ja pieniä muutoksia – muutama vuosi sitten pöydät vaihdettiin korkeussäädettäviin – ja kyseessä onkin varmasti yksi maailman vanhimpia yhtäjaksoisesti käytössä olleita monitilatoimistoja.  90-luvun alkupuolelta nimensä projektilistalle saivat SYP Private Bankin tilojen uusiminen Alvar Aallon suunnittelemaan taloon Fabianinkadulla (1993) sekä Uuden ylioppilastalon juhlasalin ilmeen palauttaminen alkuperäiseen asuunsa (1995).

Siltasaaresta Vallilaan

Vuonna 1995 oli aika jättää Temppelikadun työhuone taakse ja seuraavaksi kotipaikaksi valikoitui vanha maitokauppa Helsingin Siltasaaressa Saariniemenkadulla. Siltasaaren toimisto vuokrattiin yksissä tuumiin useamman arkkitehdin kesken, jossa alun perin vuoden mittaiseksi suunniteltu kokeilu osoittautui toimivaksi konseptiksi. 1998 GI palkkasi ensimmäiset työntekijänsä ja vuotta myöhemmin saimme siihen mennessä suurimman suunnittelutoimeksiantomme – Sanomatalon sisustuksen suunnittelun – johon tarvittiinkin jo paljon suunnittelijoita, koska tuohon aikaan piirtäminen tehtiin edelleen käsin.

2006 Siltasaaren maitokauppa alkoi käydä ahtaaksi GI:n kasvaessa, jolloin Hanna ja Jari löysivät uudet tilat Vallilan teollisuusalueen vanhasta bussitehtaasta. Ennen muuttoa vuodelta 1939 peräisin oleva rakennus piti peruskorjata täysin. Sisätilojen suunnittelun lisäksi kiinteistön omistajaa, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmaa, autettiin etsimään rakennukseen muita vuokralaisia kokoamalla ryhmän muotoilualan yrityksiä saman katon alle. Saariniemenkadun yhteisöllisyydestä oli tullut tärkeä arvo, ja näin Vallilan Akselista tuli design- ja muotoilualan yritysten koti. Vallilan Akselin projektissa tiivistyy GI:n syvin olemus: otetaan jotain vanhaa, puhalletaan se henkiin ja tehdään siitä parhaalla mahdollisella tavalla yhteisöä palveleva, moderni kokonaisuus.

Skumppaa sporassa

30-vuotisajelulle olisi tuskin voinut odottaa parempaa säätä. Kuohuviinipullot sihahtelivat ja iloinen nauru ja puheensorina täytti raitiovaunun. Kolmenkymmenen vuoden aikana on solmittu pitkiä asiakkuus-, toimittaja- ja ystävyyssuhteita, ja juttua riitti. Satojen suunnitteluprojektien aikana on sattunut myös jos jonkinlaista hauskaa sattumusta, joita Jari kertoi ajelun aikana.

Yhtenä esimerkkinä kansainvälisen pikaruokaravintola Burger Kingin saapuminen alunperin ravintola Eliel Saarisen suunnittelemaan rautatieaseman ravintolasaliin, joka sai aikaan lehdistötilaisuuteen saapuneiden toimittajien joukossa vastalauseita.
”Pikaruuan tuominen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen tilaan oli monelle kauhistus, ja lehdistölounaalla arvosteltiin sitä, miten arvokas ravintolasali on pilattu pikaruualla”, Jari Inkinen muistelee. ”Meillä oli kuitenkin takataskussa alkuperäinen ruokalista, jonka mukaan ravintolassa oli aikoinaan tarjottu kaljaa, höyrytettyjä nakkeja ja kasviskeittoa, eli kyseessä ei alkujaankaan ollut ihan Michelin-tason paikka.”