Helsingin yliopisto ja HUS halusivat luoda Meilahden kampuskirjastolle uudenlaisen, terveysalan eri toimijoita palvelevan tilakonseptin. Syntyi Terkko Health Hub, innovaatio- ja opiskelukeskus, joka edistää lääketieteen, terveysteknologian ja elämätieteiden tutkimusta ja yritystoimintaa saman katon alla kirjaston kanssa. Gullstén-Inkinen suunnitteli yhteistyöskentelyä tukevien tilojen sisustusratkaisut.

Miten kirjastojen tilat tulisi suunnitella, jotta ne palvelisivat käyttäjiä nykyisessä digitaalisessa toimintaympäristössä?

Tätä pohtivat kirjastot ympäri maailman. Niin yleiset kirjastot, tieteelliset kirjastot kuin kansalliskirjastotkin ovat kaikki saman haasteen edessä. Painettua aineistoa karsitaan, sähköisen aineiston määrä kasvaa ja kirjastojen käyttötavat muuttuvat. Muutokset haastavat kirjastot uudistamaan palvelukonsepteja.

Meilahden kampuskirjastolla lähdettiin kehittämään uudenlaista palvelukonseptia pari vuotta sitten, kun kirjaston painettuja kokoelmia oltiin supistamassa. Meilahden sairaala-alueella sijaitseva kirjasto palvelee lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, opettajia, tutkijoita, lääkäreitä, HUS:in sairaalaa, terveydenhuollon ammattilaisia ja alan yrityksiä. Kirjastolla on Suomen laajimmat lääke- ja terveystieteiden kokoelmat. Aiemmin Terveystieteiden keskuskirjastona tunnettu kirjastorakennus valmistui Haartmaninkadun ja Tukholmankadun risteykseen vuonna 1998.

– Kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla kampuksella ja on eräänlainen porttirakennus sairaalan suuntaan mentäessä, sanoo arkkitehti Outi Saario Helsingin yliopiston tilat ja kiinteistöt –toimialalta.

Kirjaston käyttö oli kuitenkin muuttunut siitä, millaiseksi Terkko 1990-luvulla suunniteltiin.

Taustalla on ollut muutos aineistossa ja sen käytössä.

– Lääketieteellinen aineisto on siirtynyt voimallisesti sähköiseen muotoon. Lääketiede menee nopeasti eteenpäin, ja uutta tietoa tulee jatkuvasti. Kirjaston toiminnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että painetuille kokoelmille tarvitaan aiempaa vähemmän tilaa. Käyttäjille muutos taas näkyy siinä, että sähköinen aineisto on esimerkiksi tutkijoiden ja lääkäreiden saatavilla verkon kautta kirjaston ulkopuolellakin. Fyysisesti kirjaston tiloihin tuleminen ei ole välttämätöntä, kertoo Saario.

Kirjasto oli tilanteessa, jossa hyvällä paikalla olevat tilat kahdessa kerroksessa olivat lähinnä kirjallisen aineiston säilyttämistä varten. Lääketieteellinen tiedekunta ja HUS halusivat uudistaa tilan käyttöä ja toimintaa yhdessä kirjaston kanssa. Tiloihin haluttiin tuoda uusia käyttäjiä ja uutta elämää.

Konkreettisesti uudistus käynnistyi, kun kirjasto supisti painettuja kokoelmiaan niin paljon, että ensimmäinen kerros vapautui kokonaan muuhun käyttöön.

Yhteistyöskentelyn mallia USA:sta

Mallia tilakonseptiin lähdettiin hakemaan USA:sta.

Helsingin yliopiston edustajat kävivät tutustumassa erilaisiin coworking-tiloihin Bostonissa. Vierailuja tehtiin MIT-huippuyliopistoon sekä tiloihin, jotka tukevat tieteentekemisen kaupallistamista.

– Alkoi vahvistua ajatus, että myös Meilahden kampuskirjastoon voisi tulla yhteistyöskentelytilaa, joka palvelisi niin yliopiston yksiköitä ja opiskelijoita, HUS:ia kuin terveysteknologian yrityksiä. Arkkitehti Jarmo Suominen suunnitteli konseptille perusidean, kertoo Saario.

Eri käyttäjäryhmille yhteinen tila

Gullstén-Inkinen lähti tältä pohjalta suunnitelmaan yhteistyöskentelyä tukevia tiloja. Lähtökohtana oli, että kirjaston kokoelmat, asiakaspalvelu ja opiskelijoiden lukutilat sijaitsisivat jatkossa kokonaan kakkoskerroksessa. Uusi palvelukonsepti, Terkko Health Hub, toteutettaisiin ensimmäiseen kerrokseen.

Toinen lähtökohta oli, että tiloissa tuli hyödyntää olemassa olevia kalusteita kirjastolta ja yliopiston varastoista.

Outi Saario kiittelee Gullstén-Inkisen näkemystä suunnitteluvaiheessa.

– Gullstén-Inkisellä oli suuri lisäarvo ideoinnissa ja yhteistyöskentelytilan ratkaisemisessa. Meillähän ei etukäteen ollut mitään konkreettista ohjetta, miten tällainen tila tulisi tehdä. Gullstén-Inkisen pystyi hyvin noukkimaan Jarmo Suomisen perusideasta ne asiat, joita tänne tarvittiin. He pystyivät myös hyödyntämään olemassa olevia kalusteita fressillä tavalla.

Kohtaamisia ja tapahtumia

Uudistus toteutettiin kesällä 2017. Kirjaston vanhaan toimistosiipeen tehtiin vuokrattavia tiloja terveys-, lääke- ja life science –alan startup-yrityksille.

Avoimeen tilaan suunniteltiin muusta alueesta kalusteilla erotettavia, kokolattiamatolla merkittyjä varattavia työskentelytiloja, Naapurustoja.

Tilaan ei voitu rakentaa kattoon saakka olevia väliseiniä, vaan tila piti jakaa kevyemmällä ratkaisulla. Tilanjakajia tehtiin kirjastolta vapautuneista kirjahyllyistä. Hyllyt täytettiin kirjoilla, joita kirjasto ei enää tarvinnut ja jotka voitiin siten asetella ulkonäön ja värin mukaan. Hyllyihin kiinnitettiin turpeesta valmistettuja akustiikkalevyjä ja kirjoituspintaa. Hyllyistä muokattiin myös vaatesäilyttimiä Naapurustoihin.

Tiloihin haluttiin myös kaikille avointa yhteistä aluetta, joka tukisi ajatusten vaihtoa ja verkostoitumista ja jossa voisi järjestää tilaisuuksia. Iso loungemainen Tapahtumatori, avoin kahvila ja vihreä ruohomattoalue riippukeinuineen palvelevat tätä tarkoitusta.

Outi Saario pitää lopputulosta onnistuneena. Käyttäjät ovat löytäneet uudet tilat, ja kysyntä yritysten toimitiloille on ollut hyvä. Lounge on yleensä täynnä ihmisiä ja esimerkiksi riippukeinuissa ihmiset istuskelevat mielellään.

Uudistuneen kirjaston käyttäjien palautetta seurataan jatkuvasti. Tarkoitus on, että kaikki käyttäjäryhmät voisivat käyttää tiloja omiin tarpeisiinsa optimaalisella tavalla.

– Uskon, että yhteistyöskentelyä tukevien tilojen kehitys trendinä jatkuu. Mekin seuraamme tiiviisti, minkälaiseksi toiminta täällä kehkeytyy ja kehitämme tiloja eteenpäin yhdessä käyttäjien ja Gullstén-Inkisen kanssa. Olemme olleet tyytyväisiä Gullstén-Inkisen suureen kiinnostukseen tällaista hanketta kohtaan sekä heidän tuomiin uudenlaisiin ideoihin, Saario kiittelee.

– Uusi tapa käyttää kirjastoa muuttaa kirjastojen tiloja ja palveluita kaikkialla. Paljon keskustellaan esimerkiksi kirjastojen muuttuvasta äänimaailmasta. Tänä päivänähän kirjastojen tulee yhteensovittaa tarpeet niin hiljaiselle työskentelylle kuin ihmisten kohtaamiselle ja tilaisuuksien järjestämiselle. Akustiset ratkaisut nousevat avainrooliin. Ensi vuonna on myös erityisen mielenkiintoista nähdä, minkälaiseksi kohtaamispaikaksi Helsingin uusi Keskustakirjasto muodostuu, Saario visioi.

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Aukusti Heinonen

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:llä on 30 vuoden kokemus rakennusten ja sisätilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. Suunnittelijoihimme kuuluu arkkitehteja, sisustusarkkitehteja, visualisteja sekä työympäristön kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy toimi pääsuunnittelijana, arkkitehtina ja sisustusarkkitehtina Kelan Malmin, Ylöjärven ja Joensuun palvelupisteiden uudistuksessa. Uudistuksen tavoitteena oli saada Kelan kasvavalle henkilöstölle lisää työtilaa, tukea työskentelyn joustavuutta ja lisätä viihtyvyyttä. Yhä useampi kelalainen työskentelee nykyään monitilaympäristössä.

Turkoosia ja oranssia. Paljon läpinäkyvyyttä. Laadun tuntua. Uutta ja siistiä.

Tältä näyttävät Kelan uusitut toimistotilat Malmilla.

Visuaalisen ilmeen lisäksi tilojen toiminnallisuus on uusittu täysin. Siinä missä aikaisemmin Malmin konttorin kolmannessa kerroksessa työskenteli parikymmentä henkilöä pääosin yhden hengen huoneissa, niin uudistuksen jälkeen koko kerros on muutettu 56 työpisteen monitilaympäristöksi. Työntekijät istuvat avoimessa tilassa ryhmittäin 8-12 hengen työskentelyalueilla. Yhteisessä käytössä on neuvotteluhuoneita, vetäytymistiloja sekä suuri working lounge, joka toimii kahviona, taukotilana ja tiimipalavereiden pitopaikkana.

Tiimipäällikkö Eva Forsell pitää muutosta onnistuneena. Siirtyminen monitilaympäristöön on hänen mukaansa lisännyt vuorovaikutusta ja tuonut yhteisöllisyyttä.

– Istumme nyt uusissa tiloissa yhdessä. Vieressä on aina kaveri, jolta voi nopeasti kysyä apua. Meidän työskentelyhän on usein aika yksinäistä, niin tällaisessa tilassa ei tarvitse tuntea, että on yksin. Toinen hyvä puoli on se, ihmiset oppivat tuntemaan toisensa ihan eri tavalla. Työyhteisö on kiinteämpi.

Uudet tilat valmistuivat loppuvuodesta 2016.

Uudistuksen ensisijaisena tarkoituksena oli saada lisää työtilaa. Vuoden 2017 alussa toimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi, ja tämän myötä niin Malmille kuin useaan muuhunkin Kelan toimipisteeseen rekrytoitiin tuntuvasti lisää ihmisiä.

Joustavat työtavat muokkaavat tilatarpeita

Kelan palveluverkkoon kuuluu 180 palvelupistettä ympäri Suomea. Verkoston ylläpidosta vastaa Kelan Kiinteistöpalvelut.

– Tavoitteena on tarjota Kelan henkilöstölle oikein mitoitettu, laadukas ja miellyttävä työympäristö. Työtavat muuttuvat ja tilojen on pysyttävä muutoksessa mukana, sanoo arkkitehti Pentti Nurminen Kelan Kiinteistöpalveluista.

– Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi ja muut lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat henkilöstömääriin ja sitä kautta tilatarpeisiin. Työskentely Kelassa on kaiken kaikkiaan myös muuttunut entistä joustavammaksi. Moni tehtävä ei ole enää niin paikkasidonnaista kuin aikaisemmin. Työtä voi tehdä kotona tai vaikka toisessa toimipisteessä. Nämä kaikki vaikuttavat tilatarpeisiin.

Tilojen uudistamisen tarve arvioidaan Nurmisen mukaan aina kohdekohtaisesti. Myös tilojen yleiskunto asettaa omat kunnostuspaineet.

– Kelalla on paljon 1980- ja 1990-luvulla valmistuneita kohteita. Näissä on tyypillisesti talotekniikkaan liittyviä korjaustarpeita. Monissa kohteissa on myös sellaisia tilaratkaisuja, joista aika on ajanut ohi ja jotka voidaan nyt vapauttaa muuhun käyttöön. Esimerkiksi paperitositteiden säilyttämistä varten tarvitaan nykyään huomattavasti vähemmän varastotilaa kuin aikaisemmin. Onpa vielä jossain kohteissa kerroksesta toiseen meneviä kirjehissejä. Niitä ei ole taidettu käyttää enää pitkään aikaan, Nurminen kertoo.

Käyttäjät mukana suunnittelussa

Gullstén-Inkinen vastasi Kelan Malmin, Ylöjärven ja Joensuun toimipisteiden uudistuksen tilasuunnittelusta. Kaikissa kolmessa kohteessa siirryttiin monitilaympäristöön.

Suunnittelu eteni kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä testfit-vaiheessa Gullstén-Inkisen suunnittelutiimi teki ehdotuksen, minkälainen tilojen tuleva layout voisi olla ja kuinka monta työpistettä ja tukitilaa näihin saisi. Toteutusvaiheessa suunniteltiin tiloihin materiaalit ja visuaalinen ilme. Tilojen käyttäjien tarpeita selvitettiin työympäristötutkimuksella, aktiivisella kommunikaatiolla ja henkilöstöä osallistamalla.

Tästä Malmin toimiston tiimipäällikkö Eva Forsell antaa paljon kiitosta Gullstén-Inkiselle.

– Siirtyminen huonetoimistosta monitilaympäristöön on ollut suuri muutos. Kysehän ei ole pelkästään tiloista, vaan kokonaisen työskentelykulttuurin muutoksesta. Arvostimme sitä, että saimme olla mukana suunnittelussa ja vaikuttaa omaa työskentelyämme koskeviin asioihin. Oli tunne, että meitä todella kuunneltiin, hän sanoo.

– Työskentely Gullstén-Inkisen suunnittelijoiden kanssa oli joustavaa. He olivat aktiivisia, toivat esiin hyviä näkökulmia ja kuuntelivat meitä. Kaikki työskentelivät kohti yhteistä päämäärää eli sitä, että 15.11.2016 kaiken oli oltava valmista. Tässä myös onnistuttiin, Malmin toimiston tiimipäällikkö kiittelee.

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Sami Saastamoinen

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:llä on 30 vuoden kokemus rakennusten ja sisätilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. Suunnittelijoihimme kuuluu arkkitehteja, sisustusarkkitehteja, visualisteja sekä työympäristön kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.