SOL siirtyi monitilatyöympäristöön ensimmäisenä suomalaisyrityksenä jo keskellä 90-luvun lamaa
Elettiin vuotta 1992. Suomi oli syvässä lamassa. Vasta perustettu SOL-yhtiöt uskoi matalaan organisaatioon ja rakensi sitä tukemaan täysin uudenlaisen työympäristön. Istumapaikan sai vapaasti valita. Omat tavarat säilytettiin punaisessa kassissa. Paperista pyrittiin pois. Sihteerejä ei palkattu, ja toimitusjohtajakin vastasi vaihteeseen tuleviin puheluihin. Yhtiö oli vuosia aikaansa edellä.
Astu aurinkokuntaamme, lukee keltaisessa ovessa.
Ollaan SOL Cityn eli SOL-yhtiöiden pääkonttorin ovella Vanhalla Talvitiellä Helsingin Sörnäisissä.
Kun oven avaa, aukeaa valtava tila, joka on täynnä värejä, yksityiskohtia ja yllätyksiä. Katse lähtee heti liikkeelle. Paikka kutsuu peremmälle. Pelkästään matkalla vastaanotosta naulakoille voi nähdä keltaisen puhelinkopin, keskusaukion suihkulähteen, aidon englantilaisen mailboxin sekä lukuisia SOL-kaupungin menoa tarkkailevia naivistisia patsaita. Kirkkaan keltaiset ja punaiset värit valloittavat mielen.
Kasvoille nousee hymy.
– Juuri tätä haemme. Hymyä, hyvää mieltä, iloa, positiivisuutta. Sitä SOL on, sanoo SOL Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Anu Eronen.
Yrityksen nimi sol on latinaa ja tarkoittaa aurinkoa. Aurinko on läsnä yrityksen logossa, visuaalisuudessa, työvaatteissa ja kaikkialla toimitiloissa. Auringosta on johdettu yrityksen brändivärit keltainen ja punainen.
Aurinko on myös asenteessa. Vaikeinakin aikoina päivä paistaa.
Kun SOL-yhtiöt perutettiin vuonna 1992, elettiin keskellä lamaa. Suomalaisyrityksillä meni huonosti. Kaikesta mahdollisesta säästettiin. Myös siivouksesta.
Alkavan yrityksen oli menestyäkseen pakko tehdä asioita rohkeasti eri tavalla. Liisa Jorosen johdolla SOL päätti nostaa siivoustyön arvostusta. Yhtiö uskoi henkilöstön tasavertaisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Alusta lähtien yhtiö panosti myös omaan yksilölliseen brändiinsä. Henkilökunnan ehdotuksista syntynyt nimi ja sen ympärille luotu aurinkoinen ilme erottuivat joukosta.
Täysin uudenlainen työympäristö
Pääkonttori uudelle yritykselle oli löytynyt vanhasta valokuvastudiosta. Seinät olivat mustat, mutta korkeat tilat tarjosivat mahdollisuuksia. Tilojen suunnitteluun kutsuttiin Jari Inkinen ja Hanna Gullstén.
– Kun menimme katsomaan studiota, meitä hieman hirvitti, miten pärjätään vain muutamalla ikkunalla ja mustilla seinillä. Nyt jälkeenpäin voi todeta, että ihan hyvin, Jari Inkinen kertoo.
Tilasuunnittelun lähtökohtana oli uusi tapa nähdä työn tekemisen paikka. Miksi toimiston pitäisi näyttää toimistolta?
– Miksi pitäisi olla huoneita, seiniä tai edes sermejä ihmisten välillä? Miksi pitäisi olla toimistokalusteita? Halusimme, että tila olisi työpaikan ja kodin välimaasto. Paikka, jossa on kodinomainen tunnelma, jonne on mukava tulla ja joka tuottaa iloa, kertoo Anu Eronen.
Tilojen tuli myös tukea yhtiön matalaa organisaatiota. Haluttiin, että kaikki voivat jutella kaikkien kanssa. Avoimessa tilassa tulisi olla paljon isoja pöytiä, joiden ympärille kokoontua.
Suunnitteluun valjastettiin koko henkilöstö.
– Kokoonnuimme yhdessä ideoimaan, minkälaisessa tilassa haluamme tehdä töitä ja mitä kaikkea tilassa voisi olla. Kaikkien ehdotukset kirjattiin fläppitaululle. Jos joku halusi toimistolle vaikka suihkulähteen, niin se sinne tuli, kertoo Eronen.
Tavarat kaapeista kasseihin
Gullstén-Inkiselle SOLin tilojen suunnittelu oli varsinainen lottovoitto.
– Pääsimme kehittämään täysin uudenlaista työympäristöä, sanoo Jari Inkinen. – Joustavat tilakonseptit ovat nyt yleisiä, mutta vuonna 1992 tällainen ajattelutapa oli ennenkuulumatonta.
– Ensimmäiseksi selvitimme eri tehtäviä suorittavien ihmisten fyysiset tilatarpeet. Nykyäänhän työympäristön kehittämisessä puhutaan työprofiilien tunnistamisesta. Jokainen profiili tarvitsee tietynlaisen toimintaympäristön. Tuohon aikaan käytettiin perinteisiä tarvepohjaisia selvityksiä, joilla kysyttiin kuinka paljon säilytystilaa ihmiset tarvitsevat.
Kyselyn tulos oli, että säilytystilaa olisi tarvittu SOLissa niin paljon, etteivät ihmiset olisi mahtuneet uusiin tiloihin.
Tästä sai alkunsa tilakonseptin johtoajatus. Tavarat säilytettäisiin kassissa.
– Mietimme Anun ja Liisan kanssa, kuinka paljon tavaraa oikeasti tarvitaan. Katsoimme, mitä materiaaleja kaapeissa oli ja laitoimme niitä pöydälle työtehtävien mukaan. Syntyi jokaiselle profiilille pino materiaalia, käytännössä muutama mappi. Totesimme, että eihän näitä kannata kaapissa säilyttää. Minulla oli matkassa mukana Marimekon kassi, jota olin kantanut lukioajoista lähtien. Keksimme, että tavarathan voisi laittaa tällaiseen kassiin! Jari Inkinen kertoo.
Jari piirsi kassista uuden version tarvittavine taskuineen ja yksityiskohtineen. Marimekkoa pyydettiin valmistaman tällaisia kasseja SOLin käyttöön. Näin tapahtui, ja 1990-luvulta lähtien on jokainen SOLin työntekijä saanut Marimekon punaisen kassin omien tavaroiden säilyttämiseksi.
Keksintö mahdollisti sen, että kenellekään ei tarvinnut tehdä nimettyä työpistettä – ei edes johtajille. Kun päivän päätteeksi jokainen toisi tavaransa kassiasemalle, pöydät olisivat tyhjät ja istumapaikan voisi aina valita vapaasti.
Ainutlaatuinen tilakonsepti tuki SOLin edelläkävijyyttä myös paperittomuudessa. Yritys pyrki jo 90-luvulla poistamaan paperin käytön.
Entä mistä tuli ajatus, että pääkonttori olisi kaupunki, SOL City?
– Ajattelimme, että tiivis työyhteisö on kuin kylä tai pieni kaupunki. Siellä on erilaisia toimintoja: työtiloja, ruokailutiloja ja kokoontumistiloja. Alkoi hahmottua kaupunki teineen, pankkeineen, posteineen. Kun tiloja laajennettiin vuonna 1995, suunnittelimme kaupunkiin myös keskusaukion sekä leveät espanjalaiset portaat. Aukion keskelle sommittelimme brändiä tukevan aurinkolaatoituksen, Jari Inkinen kertoo.
Keskusaukio on siitä lähtien toiminut paikkana kohtaamisille ja yrityksen monille tilaisuuksille.
– Nykyään lähes jokaisessa julkisessa rakennuksessa tai toimistossa halutaan tarjota ihmisille samanlainen porraskokemus, jonka tuolloin suunnittelemamme ratkaisu tarjosi, sanoo Inkinen.
Konsepti säilynyt
Anu Eronen kiittelee konseptia. – Pois en antaisi, hän sanoo. – Jarin ja Hannan toiminnallisten ja värikkäiden ideoiden avulla saimme toteutettua yksilöllisen työympäristön, joka yhä tänäkin päivänä tukee yrityskulttuuriamme.
Taloustutkimus Oy:n vuonna 2016 tekemän toimitilatutkimuksen mukaan SOLin tilat vastaavat käyttäjien mukaan hyvin yrityksen arvoja ja ovat toiminnallisuudeltaan hyvät.
– Viime vuonna Hannan ja Jarin perustama Into Concept toimitti meille uusia ja innovatiivisia työpöytiä ja tuoleja ergonomian parantamiseksi. Muuten tilakonsepti on säilynyt muuttumattomana.
– Halusimme korkeussäädettäviä pöytiä, jotta voimme vuorotella istuvan ja seisovan työasennon välillä. Korkeissa pöydissä johdotukset näkyivät kuitenkin rumasti. Tämän Jari ratkaisi värikkäällä housupöytäidealla. Se oli jälleen yksi esimerkki, miten asiat voi aina ratkaista iloa tuottavalla tavalla, kertoo Anu Eronen.
Tarinoita ja taidetta
Kierros SOL Cityssä on kuin inspiroiva kaupunkikävely. Jokaisella esineellä on tarina. Monilla esineillä on myös henkilökohtaista merkitystä, sillä niitä on tuotu työntekijöiden kotoa ja mökeiltä. Tämä tuo yllätyksellisyyttä. Artekin tuolien vieressä on jukeboxi. Yläkerran mustasta katosta roikkuu aito kristallikruunu.
SOL Cityssä on myös yksi Suomen suurimpia työpaikoilla olevia naivistisen taiteen kokoelmia.
– Naivistinen taide on elämänmyönteistä, iloa tuottavaa ja ihmisläheistä. Se tukee arvojamme ja sopii täydellisesti tänne, Eronen sanoo.
Taide on alusta lähtien kuulunut SOL-yhtiöiden ilmeeseen. Teoksia on hankittu monilta eri taiteilijoilta.
Keittiötiloissa olevat Jan-Erik Anderssonin Näkkileipäpöytä ja Maapähkinäpenkit ovat olleet päivittäisessä käytössä jo yli kaksikymmentä vuotta. Uusimpia hankintoja edustavat Jakke Haapasen surrealistiset ovimaalaukset. Peräseinää koristaa Fiskarsin taidetapahtumasta peräisin oleva yhdeksän taiteilijan tekemä mosaiikkiaurinko. Sisäänkäynnin graffiti taas on hyvä esimerkki siitä, miten levoton seinä palo-ovineen ja arkistokaappeineen on saatu naamioitua osaksi taideteosta.
Usko omaan visioon
Mikä on Anu Erosen oma suosikkipaikka SOL Cityssä?
– Viihdyn avotilassa, sillä siellä pysyy koko ajan selvillä, mitä tapahtuu. Toimitusjohtajana ollessani minulla oli myös tapana istua vaihdepöytään ja ottaa puheluita vastaan. Siinä kuuli hyvin, missä mennään. Yksi suosikkipaikoistani on yläkerran Leikkimökkiin johtava silta. Kun katson tilaa ylhäältä, näen asiat eri näkökulmasta ja pääsen uudella tavalla eteenpäin.
Eronen on aina uskonut omiin visioihinsa ja kannustaa tähän muitakin. Hänellä on kaksi ohjetta: Tee asiat rohkeasti eri tavalla. Peruskonseptilla ei pärjää. Ja toiseksi: tee asiat henkilöstön kanssa yhdessä.
SOLin 90-luvulla rakennettu toimintaympäristö on upea osoitus rohkeudesta tehdä asiat eri tavalla.
– Nykyään tällaista tilaa kutsutaan monitilaympäristöksi, sanoo Jari Inkinen. – Ja nykyään puoli maailmaa haluaa siirtyä tällaiseen työympäristöön. Suomessa ja Pohjoismaissa monet ovat jo siirtyneetkin. Mutta on todennäköistä, että SOL on pisimpään monitilaympäristössä toiminut yritys koko maailmassa.
Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Gullstén-Inkinen ja SOL
Gullstén & Inkinen Oy on yksi Pohjoismaiden suurimmista sisustussuunnitteluun, kiinteistökehittämiseen ja korjausrakentamiseen erikoistuneista suunnittelutoimistoista. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt.
