Meilahden kampuskirjasto uudistui terveysalan opiskelijoiden, tutkijoiden ja startup-yritysten kohtaamispaikaksi


    Helsingin yliopisto ja HUS halusivat luoda Meilahden kampuskirjastolle uudenlaisen, terveysalan eri toimijoita palvelevan tilakonseptin. Syntyi Terkko Health Hub, innovaatio- ja opiskelukeskus, joka edistää lääketieteen, terveysteknologian ja elämätieteiden tutkimusta ja yritystoimintaa saman katon alla kirjaston kanssa. Gullstén-Inkinen suunnitteli yhteistyöskentelyä tukevien tilojen sisustusratkaisut.

    Miten kirjastojen tilat tulisi suunnitella, jotta ne palvelisivat käyttäjiä nykyisessä digitaalisessa toimintaympäristössä?

    Tätä pohtivat kirjastot ympäri maailman. Niin yleiset kirjastot, tieteelliset kirjastot kuin kansalliskirjastotkin ovat kaikki saman haasteen edessä. Painettua aineistoa karsitaan, sähköisen aineiston määrä kasvaa ja kirjastojen käyttötavat muuttuvat. Muutokset haastavat kirjastot uudistamaan palvelukonsepteja.

    Meilahden kampuskirjastolla lähdettiin kehittämään uudenlaista palvelukonseptia pari vuotta sitten, kun kirjaston painettuja kokoelmia oltiin supistamassa. Meilahden sairaala-alueella sijaitseva kirjasto palvelee lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, opettajia, tutkijoita, lääkäreitä, HUS:in sairaalaa, terveydenhuollon ammattilaisia ja alan yrityksiä. Kirjastolla on Suomen laajimmat lääke- ja terveystieteiden kokoelmat. Aiemmin Terveystieteiden keskuskirjastona tunnettu kirjastorakennus valmistui Haartmaninkadun ja Tukholmankadun risteykseen vuonna 1998.

    – Kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla kampuksella ja on eräänlainen porttirakennus sairaalan suuntaan mentäessä, sanoo arkkitehti Outi Saario Helsingin yliopiston tilat ja kiinteistöt –toimialalta.

    Kirjaston käyttö oli kuitenkin muuttunut siitä, millaiseksi Terkko 1990-luvulla suunniteltiin.

    Taustalla on ollut muutos aineistossa ja sen käytössä.

    – Lääketieteellinen aineisto on siirtynyt voimallisesti sähköiseen muotoon. Lääketiede menee nopeasti eteenpäin, ja uutta tietoa tulee jatkuvasti. Kirjaston toiminnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että painetuille kokoelmille tarvitaan aiempaa vähemmän tilaa. Käyttäjille muutos taas näkyy siinä, että sähköinen aineisto on esimerkiksi tutkijoiden ja lääkäreiden saatavilla verkon kautta kirjaston ulkopuolellakin. Fyysisesti kirjaston tiloihin tuleminen ei ole välttämätöntä, kertoo Saario.

    Kirjasto oli tilanteessa, jossa hyvällä paikalla olevat tilat kahdessa kerroksessa olivat lähinnä kirjallisen aineiston säilyttämistä varten. Lääketieteellinen tiedekunta ja HUS halusivat uudistaa tilan käyttöä ja toimintaa yhdessä kirjaston kanssa. Tiloihin haluttiin tuoda uusia käyttäjiä ja uutta elämää.

    Konkreettisesti uudistus käynnistyi, kun kirjasto supisti painettuja kokoelmiaan niin paljon, että ensimmäinen kerros vapautui kokonaan muuhun käyttöön.

    Yhteistyöskentelyn mallia USA:sta

    Mallia tilakonseptiin lähdettiin hakemaan USA:sta.

    Helsingin yliopiston edustajat kävivät tutustumassa erilaisiin coworking-tiloihin Bostonissa. Vierailuja tehtiin MIT-huippuyliopistoon sekä tiloihin, jotka tukevat tieteentekemisen kaupallistamista.

    – Alkoi vahvistua ajatus, että myös Meilahden kampuskirjastoon voisi tulla yhteistyöskentelytilaa, joka palvelisi niin yliopiston yksiköitä ja opiskelijoita, HUS:ia kuin terveysteknologian yrityksiä. Arkkitehti Jarmo Suominen suunnitteli konseptille perusidean, kertoo Saario.

    Eri käyttäjäryhmille yhteinen tila

    Gullstén-Inkinen lähti tältä pohjalta suunnitelmaan yhteistyöskentelyä tukevia tiloja. Lähtökohtana oli, että kirjaston kokoelmat, asiakaspalvelu ja opiskelijoiden lukutilat sijaitsisivat jatkossa kokonaan kakkoskerroksessa. Uusi palvelukonsepti, Terkko Health Hub, toteutettaisiin ensimmäiseen kerrokseen.

    Toinen lähtökohta oli, että tiloissa tuli hyödyntää olemassa olevia kalusteita kirjastolta ja yliopiston varastoista.

    Outi Saario kiittelee Gullstén-Inkisen näkemystä suunnitteluvaiheessa.

    – Gullstén-Inkisellä oli suuri lisäarvo ideoinnissa ja yhteistyöskentelytilan ratkaisemisessa. Meillähän ei etukäteen ollut mitään konkreettista ohjetta, miten tällainen tila tulisi tehdä. Gullstén-Inkisen pystyi hyvin noukkimaan Jarmo Suomisen perusideasta ne asiat, joita tänne tarvittiin. He pystyivät myös hyödyntämään olemassa olevia kalusteita fressillä tavalla.

    Kohtaamisia ja tapahtumia

    Uudistus toteutettiin kesällä 2017. Kirjaston vanhaan toimistosiipeen tehtiin vuokrattavia tiloja terveys-, lääke- ja life science –alan startup-yrityksille.

    Avoimeen tilaan suunniteltiin muusta alueesta kalusteilla erotettavia, kokolattiamatolla merkittyjä varattavia työskentelytiloja, Naapurustoja.

    Tilaan ei voitu rakentaa kattoon saakka olevia väliseiniä, vaan tila piti jakaa kevyemmällä ratkaisulla. Tilanjakajia tehtiin kirjastolta vapautuneista kirjahyllyistä. Hyllyt täytettiin kirjoilla, joita kirjasto ei enää tarvinnut ja jotka voitiin siten asetella ulkonäön ja värin mukaan. Hyllyihin kiinnitettiin turpeesta valmistettuja akustiikkalevyjä ja kirjoituspintaa. Hyllyistä muokattiin myös vaatesäilyttimiä Naapurustoihin.

    Tiloihin haluttiin myös kaikille avointa yhteistä aluetta, joka tukisi ajatusten vaihtoa ja verkostoitumista ja jossa voisi järjestää tilaisuuksia. Iso loungemainen Tapahtumatori, avoin kahvila ja vihreä ruohomattoalue riippukeinuineen palvelevat tätä tarkoitusta.

    Outi Saario pitää lopputulosta onnistuneena. Käyttäjät ovat löytäneet uudet tilat, ja kysyntä yritysten toimitiloille on ollut hyvä. Lounge on yleensä täynnä ihmisiä ja esimerkiksi riippukeinuissa ihmiset istuskelevat mielellään.

    Uudistuneen kirjaston käyttäjien palautetta seurataan jatkuvasti. Tarkoitus on, että kaikki käyttäjäryhmät voisivat käyttää tiloja omiin tarpeisiinsa optimaalisella tavalla.

    – Uskon, että yhteistyöskentelyä tukevien tilojen kehitys trendinä jatkuu. Mekin seuraamme tiiviisti, minkälaiseksi toiminta täällä kehkeytyy ja kehitämme tiloja eteenpäin yhdessä käyttäjien ja Gullstén-Inkisen kanssa. Olemme olleet tyytyväisiä Gullstén-Inkisen suureen kiinnostukseen tällaista hanketta kohtaan sekä heidän tuomiin uudenlaisiin ideoihin, Saario kiittelee.

    – Uusi tapa käyttää kirjastoa muuttaa kirjastojen tiloja ja palveluita kaikkialla. Paljon keskustellaan esimerkiksi kirjastojen muuttuvasta äänimaailmasta. Tänä päivänähän kirjastojen tulee yhteensovittaa tarpeet niin hiljaiselle työskentelylle kuin ihmisten kohtaamiselle ja tilaisuuksien järjestämiselle. Akustiset ratkaisut nousevat avainrooliin. Ensi vuonna on myös erityisen mielenkiintoista nähdä, minkälaiseksi kohtaamispaikaksi Helsingin uusi Keskustakirjasto muodostuu, Saario visioi.

    Teksti: Minna Helkiö
    Kuvat: Aukusti Heinonen

    Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:llä on 30 vuoden kokemus rakennusten ja sisätilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. Suunnittelijoihimme kuuluu arkkitehteja, sisustusarkkitehteja, visualisteja sekä työympäristön kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

    Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.