Hiilijalanjäljen laskenta osaksi toimitilan sisustussuunnittelua


Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy (GI) tarjoaa tulevaisuudessa asiakkailleen mahdollisuuden mitata toimitilaprojektinsa uuden sisustuksen hiilijalanjäljen osana suunnittelua. GI on luonut suunnittelijoidensa käyttöön laskentatyökalun, jota voidaan suunnittelutyössä hyödyntää hiilijalanjäljen optimoimiseen. Apuna työkalun kehittämisessä ja auditoimisessa on ollut Gaia Consulting ja rahoittamisessa mm. Business Finland.

Veho toimitilat, Vantaa Aviapolis
Veho toimitilat, Vantaa Aviapolis

”Tavoitteemme on pyrkiä pienentämään asiakkaan projektin hiilijalanjälkeä ja muuttaa se jopa kädenjäljeksi, eli vähentää tulevaisuudessa tilojen tuottamaa kuormaa. Nyt siihen on mahdollisuus, sillä etätyön aiheuttamat muutokset vaikuttavat vääjäämättä asiakkaiden tulevaisuuden tilatarpeisiin. Lisäksi kiertotaloutta on mahdollista hyödyntää paremmin myös tilojen kalustamisratkaisuissa. Uudet tai peruskorjatut toimitilat Suomessa ovat lähtökohtaisesti energiatehokkuudeltaan aivan toista luokkaa kuin vanhojen rakennukset. Suomalaiset toimitilat ovat yleensäkin kokemuksemme mukaan ympäristöystävällisiä talotekniikaltaan. Tämä tuli ilmi laajentaessamme Technopoliksen UMA co-working konseptin toimistoja muunmuassa Tukholmaan, Kööpenhaminaan sekä useisiin Itämeren etelärannan suurkaupunkeihin. Totesimme että asiakkaallemme vuokralle tarjotut rakennukset olivat usein liian tehottomia mm. jäähdytyskapasiteetin suhteen. Suomessa osataan jo vaatia rakennuksilta ympäristöystävällisyyttä”, Jari Inkinen kertoo.

”On hyvä ymmärtää, että jo ennen koronapandemiaa Suomessa käytetään toimistorakennuksen koko eliniästä keskimäärin ainoastaan n. 20 % todelliseen käyttöön eli tilanteeseen, jossa ihmisiä on läsnä rakennuksessa. Loppuosan talo on tyhjillään käyttäjistä, mutta kuitenkin lämmitetty, jäähdytetty ja jopa pahimmassa tapauksessa valaistu. Se on todella vähän kun ajattelee millaisen ympäristökuorman rakennus elinkaarensa aikana tuottaa”, toteaa Jari Inkinen.

Hiilijalanjälkilaskenta-työkalua on jo pilotoitu mm. Haltonin uuden pääkonttorin suunnittelussa Helsingin Triplan toimistorakennuksiin sekä VEHO:n pääkonttorin muutossa Vantaan Aviapoliksessa.

”Kun halusimme ottaa suunnitteluumme paremmin huomioon hiilijalanjäljen arvioimisen, etsimme ensin softamarkkinoilta löytyisikö meille avuksi jo valmis laskentaohjelma, jolla voisi nimenomaan arvioida sisustuksen aiheuttamaa hiilikuormaa. Löysimme useita ihan toimivia vaihtoehtoja, joiden avulla voidaan arvioida koko rakennuksen elinkaarta, mutta niiden mittauskyky loppui aina betonipintaan, sisustusta ei oltu huomioitu ollenkaan tai ei riittävän tarkasti. Lähdimme siis nollasta liikkeelle. Aikaa kului lähes kaksi vuotta, ennen kuin olemme päässeet tilanteeseen, jossa meillä on toimiva laskentatyökalu ja suunnittelijamme on koulutettu sen käyttöön. Tulevaisuudessa ympäristöystävällisesti suunnitellulla toimitilaprojektilla saatu säästö voidaan huomioida yrityksen hiilijalanjälkilaskennassa. Vaikka uuden tilan toteutus kuormittaakin ympäristöä, niin muutoksesta mahdollisesti saatava tilansäästö ja kestävät suunnitteluratkaisut voivat muuttaa hiilikuorman jopa negatiiviseksi, kun tiloja käytetään riittävän pitkään. Ja siitähän luonto kiittää”, Jari kertoo.

Lisätietoja ja kuvapyynnöt:

Jari Inkinen, toimitusjohtaja
Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy
sisustusarkkitehti SIO, arkkitehti SAFA
040-5502627, jari.inkinen@gullsten-inkinen.com

 

Gullstén & Inkinen on kehittänyt sisustussuunnittelukokonaisuuksien hiilijalanjälkilaskurin yhteistyössä Gaian kanssa. Gullstén & Inkinen tiedostaa työnsä vaikutukset ilmastonmuutokseen ja haluaa tehdä eri vaihtoehdot läpinäkyviksi asiakkailleen. Laskuri on esimerkki edelläkävijyydestä alalla, johon päästölaskenta ei ole vielä vakiintunut. Sen avulla on mahdollista vertailla erilaisia pintamateriaaleja, kalusteita ja muita sisustusmateriaaleja ilmastonäkökulmasta. Työkalun sisältämä tieto perustuu pääosin kalusteista, pintamateriaaleista ja vastaavista julkaistuihin ympäristöselosteisiin. Ympäristöselosteet puolestaan pohjautuvat kansainvälisiin standardeihin ja ovat siksi luotettava tietolähde kyseisten tuotteiden päästökuorman arviointiin.
– Venla Kontiokari, vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting