Edustuskartano kunnostettiin 1950-luvun henkeen
Gullstén-Inkinen toimi arkkitehti- ja sisustussuunnittelijana suomalaisyrityksen perinteikkään edustuskartanon kunnostusprojektissa Espoossa. 1920-luvun lopulla rakennetun kartanon päärakennus ja rantasaunat saivat remontissa vaalean ja kodikkaan ilmeen. Päärakennuksen sisustuksella haluttiin luoda tunnelma, joka olisi voinut olla tiloissa kauniina kesäkuun iltapäivänä 1952 olympialaisten aikaan.
Kaunis lasiveranta johdattaa sisään 1920-luvun lopulla rakennetun kartanon päärakennukseen. Verannan kolmeen suuntaan avautuvat ikkunat tekevät sisääntulosta hyvin valoisan. Astuessaan peremmälle tulijalle avautuu näkymä ruokasaliin. Se sijaitsee vastakkaisella verannalla, jonka korkeista, niin ikään kolmeen suuntaan avautuvista ikkunoista tulvii valoa sisään.
Valoisuutta ja vaaleutta on entisestään korostettu kartanon vastikään valmistuneessa remontissa. Viimeisimmän korjaustyön piiriin kuului kartanon päärakennus. Aiempina vuosina oli jo peruskorjattu kaksi järven rannassa sijaitsevaa hirsirakenteista rantasaunaa.
Nyt suomalaisyrityksen edustuskartano on jälleen valmis vastaanottamaan vieraita kokoustamaan, ruokailemaan ja saunomaan.
Tunnelma kuin olympiakesän iltapäivällä
Gullstén-Inkinen toimi kartanon kunnostusprojektin arkkitehti- ja sisustussuunnittelijana ja vastasi korjaustöiden johtamisesta ja projektin hankinnoista. Kartanon edellisestä remontista oli kulunut yli kolmekymmentä vuotta, joten eletyn elämän jäljet olivat jo alkaneet näkyä. Remontin yhteydessä haluttiin myös saada tilojen toiminnallisuus palvelemaan paremmin edustustilaisuuksien käytännön tarpeita.
”Asiakkaan toive oli tehdä kartanosta kodikas. Vaikka kyseessä on yritysjohdon edustustila, kartano itsessään on inhimillisen kokoinen ja sympaattinen. Kodikkuus sopii puitteisiin hyvin”, kertoo Hanna Gullstén.
Entä mihin aikakauteen sisustustyyli tulisi sijoittaa?
”Mietimme pitkään, mihin henkeen tilat sisustettaisiin. Kartanolla on pitkä historia, ja ajallisia kerrostumia oli useita. Ajattelimme, että tilat pitäisi saada näyttämään siltä, kuin oltaisiin porvariskodissa vuoden 1952 olympiatunnelmissa. Kaiken kalustuksen tuli kuvastaa tuon ajan henkeä. Aikataulullisista syistä ei ollut mahdollista ruveta etsimään antiikkihuonekaluja, joten fiilis piti löytää nykyään tuotannossa olevista kalusteista. Kalusteiden tuli olla mielellään kotimaisia, tai vähintään pohjoismaisia. Myös talon alkuperäisiä huonekaluja kunnostettiin, ja talossa ollutta taidetta sekä vanhaa astiastoa halutiin tuoda esille”, Hanna Gullstén kertoo.
Värit sovitettiin takkaan ja taiteeseen
Alakerran sali toimii ruokailun jälkeisenä kahvittelupaikkana. Salia hallitsee alkuperäinen takka, joka toimi lähtökohtana tilan väritykselle. Myös taidekokoelma määritti värivalintoja.
”Kartanossa oli paljon kaunista taidetta. Asiakas oli tyytyväinen, että löysimme kaikille töille paikan. Esimerkiksi salin pianon päälle sopi luontevasti työ, jossa on ikään kuin pianon koskettimet. Otimme moniin tekstiileihin värisävyt taiteesta”, Hanna Gullstén kertoo.
Naisten ja miesten rantasaunat kunnostettiin lattiasta kattoon
Kartanoon kuuluu myös kaksi järven rannassa sijaitsevaa hirsirakenteista saunaa. Niistä ensimmäinen peruskorjattiin keväällä 2010 ja toinen 2017.
”Kartanon rakennuskannan kunnostusprojekti alkoi 2010 niin sanotun Naisten saunan remontilla. Lähtökohtana oli tehdä saunasta tyylikäs mutta kodikas edustussauna. Tilojen piti olla modernit, valoisat ja myös naiselliset”, Hanna Gullstén kertoo.
Rakennuksen alkuperäinen ilme vesikattoineen ja ulkoverhoiluineen säilyivät lähes koskemattomina, mutta runkorakenteet ja sisustus jouduttiin uusimaan lähes kokonaan. Korjauksen aikana paljastui muun muassa, että sauna oli rakennettu useassa vaiheessa ja vanhin osa oli aikoinaan ollut savusauna.
Viimeksi korjattuun arkkitehtuuriltaan 1950-luvun Miesten saunaan tehtiin isompi rakenteellinen remontti, jotta tilan toiminnallisuutta saatiin parannettua.
”Saunan ainoa sisäänkäynti oli järven puolella. Haluttiin, että myös toiselta puolelta pääsisi sisään. Ratkaisuna oli, että teknisestä tilasta, jolla ei enää ollut virkaa, luovuttiin kokonaan. Hirsiseinään puhkaistiin sisäisesti oviaukko, ja tilaan tehtiin keittiö ja wc. Muutoksen myötä saatiin uusi saapumisreitti päärakennukselta saunalle.
Miesten saunan perustukset kunnostettiin, jätevesi- ja lämmitysjärjestelmät vaihdettiin moderneiksi, vanha niittykukkia heilimöivä maakatto rakennettiin täysin uudelleen, ja sisätiloissa tehtiin mittava uudistus. Rakennuksen seinähirret olivat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, joten ne ainoastaan puhdistettiin.
Saunassa ei ole erillistä pukeutumistilaa, vaan sama tila toimii oleskelu- ja pukutilana. Tilaan suunniteltiin pitkä sohva kiertämään kahta seinää. Seinille laitettiin puiset tapit vaatteita varten. ”Tapit ovat sopivan eleettöminä ja silloin kun niissä ei roiku vaatteita, ne toimivat hauskana elementtinä seinällä.”
Saunan löylyhuoneessa kunnostettiin hieno vanha kertalämmitteinen kiuas, ja lauteet uusittiin taitavien puuseppien avulla.
Oman haasteensa toi nykytekniikan tuominen vanhaan rakennukseen tyylikkäästi. Sähköt saatiin kuljetettua leveissä lattia- ja ovilistoissa. Nyt tilassa voi mainiosti myös kokoustaa.
Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Aukusti Heinonen
Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:llä on 30 vuoden kokemus rakennusten ja sisätilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. Suunnittelijoihimme kuuluu arkkitehteja, sisustusarkkitehteja, visualisteja sekä työympäristön kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.
