Jäteateljee vuodelta 1991 – kiertotalousarkkitehtuuria ennen aikaansa

Arkkitehti-lehti ARK nosti syyskuussa 2026 esiin Jari Inkisen vuonna 1991 suunnitteleman jäteateljeen. Suunnitelma tarjoaa kiinnostavan näkökulman tämän päivän kiertotalousarkkitehtuuriin ja siihen, miten uudelleenkäytettävät materiaalit voivat toimia arkkitehtuurin lähtökohtana.

Jäteateljee syntyi Jarin lopputyönä Taideteollisen korkeakoulun sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun laitokselle. Noin 50 neliömetrin koetalon lähtökohtana oli hyödyntää jätettä, purkutavaraa ja rakennusmateriaaliteollisuuden ylijäämiä rakentamisessa.

Rakennusjäte suunnittelun raaka-aineena

Työn yhteydessä Jari pääsi tutustumaan Vantaan Seutulassa toimineeseen rakennusjätteen käsittelyalueeseen. Alueelle tuotiin päivittäin suuria määriä sekalaista rakennusjätettä, jota pyrittiin erottelemaan eri raaka-aineiksi koneellisen lajittelulinjaston avulla.

Kokemus konkretisoi rakennusjätteen määrän ja sen käsittelyyn liittyvät haasteet. Jarille syntyi ajatus siitä, että tehokas rakennusmateriaalien kierrätys edellyttäisi materiaalien erottelua jo niiden syntypaikalla. Mitä paremmin materiaalit saadaan pidettyä erillään, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on päätyä uudelleen käyttöön.

Jari ja Hanna Gullstén keräsivät Seutulan alueelta materiaaleja omiin lopputöihinsä. Jari jäteateljeeta ja Hanna samaan teemaan liittyvää valaisinlopputyötään varten. Myöhemmin Taideteollisuusmuseon ARKI-näyttelyssä Jari esitteli löytämistään materiaaleista valmistamansa kylpyammeen ja Hanna kaatopaikalta löydetyistä verkoista tekemänsä suuren ryijyn.

Aiheeseen kannusti myös Taideteollisen korkeakoulun silloinen rehtori Yrjö Sotamaa. Hän oli näyttänyt Jarille Kaliforniassa näkemiään esimerkkejä rakennusjätteistä tehdyistä rakennelmista ja rohkaisi tutkimaan materiaalien uudelleenkäyttöä osana suunnittelua.

Materiaalien uudelleenkäyttö osana arkkitehtuuria

Jäteateljeessa materiaalien uudelleenkäyttö ei ollut vain ekologinen tai tekninen ratkaisu, vaan se vaikutti suoraan rakennuksen arkkitehtuuriin.

Kokonaisuus muodostui erilaisista geometrisista muodoista, materiaaleista ja rakennusosista. Suunnitelmaan kuuluivat muun muassa korkea ateljee, tupa, sylinterin muotoinen sauna viherkattoineen, kaareva suojamuuri sekä kokonaisuuden lävistävä verkkokatos.

ARK nostaa artikkelissaan esiin jäteateljeen runsaan ja kollaasimaisen arkkitehtuurin. Se tarjoaa erilaisen näkökulman kiertotalousarkkitehtuuriin: vastuullisen rakentamisen ei tarvitse tarkoittaa tietynlaista pelkistettyä estetiikkaa. Uudelleenkäytettävät materiaalit voivat toimia myös uudenlaisen arkkitehtuurin lähtökohtana.

 

Kestävä ajattelu osana suunnittelua

Jäteateljeen taustalla ollut ajatus on meille edelleen hyvin tuttu: kaikkea ei tarvitse tehdä uutena. Olemassa olevissa rakennuksissa, rakenteissa ja materiaaleissa on arvoa, jota hyvällä suunnittelulla voidaan säilyttää ja hyödyntää uudella tavalla.

Kestävän kehityksen arvot ovat olleet osa Gullstén-Inkisen suunnittelua yrityksen perustamisesta, vuodesta 1988 lähtien. Nykyisissä korjausrakentamisen ja toimitilasuunnittelun hankkeissamme pyrimme löytämään ratkaisuja, joissa olemassa olevaa säilytetään, kunnostetaan ja sovitetaan uusiin käyttötarkoituksiin.

Jäteateljee muistuttaa siitä, että materiaalien uudelleenkäyttö ei ole vain tämän päivän kysymys. Vastuullisuus ja olemassa olevan hyödyntäminen voivat samalla toimia luovuuden ja uudenlaisten suunnitteluratkaisujen lähtökohtana.

Lue lisää ARKin artikkelista jäteateljeen taustasta ja arkkitehtuurista.

Ota yhteyttä

Jari Inkinen
+358 40 550 2627
jari.inkinen(a)gullsten-inkinen.com