Avainsana-arkisto: Arkkitehtuuri

GI korjaa ja rakentaa

Olemme erilaisten sisustussuunnitteluprojektien lisäksi innokkaita rakennusten korjaajia. Tässä muutamia käynnissä olevia tai valmistuneita kohteita, joissa arkkitehtitiimillämme on ollut näppinsä pelissä:

Orion Oyj pääkonttori
Mittavin käynnissä oleva peruskorjaushankkeemme on alun perin arkkitehti Juhani Kataisen suunnitteleman Orion Oyj:n pääkonttorin peruskorjaus, jossa toimimme pää- ja arkkitehtisuunnittelijoina sisustussuunnittelun lisäksi. Rakennuksen ulkoikkunat ja talotekniikka uusitaan, lisäksi sisätilat ja niiden sisustus uudistetaan lähes kokonaan. Työmaa on jo käynnissä ja valmista pitäisi tulla kevääksi 2023. Alla kuva työmaalta.

KOy FMO Tapiola
Toimimme tilaajan suunnittelijana KOy FMO Tapiolan 4. kerroksen toimistotilamuutoksessa. Rakennuksen on alun perin suunnitellut arkkitehti Pekka Helin. Vastuullamme oli kiinteistön omistajan tilauksesta siirtää asiakkaan laatima tilakonsepti toteutussuunnitelmiksi. Tilat valmistuivat helmikuun alussa.

Hämeentie 19 ja Käenkuja 3
Keväällä 2020 käynnistettiin vanhimman osan, Hämeentie 19 korkean osan suojeltujen ikkunoiden korjaus. Seuraavana on Käenkuja 3 ikkunoiden kunnostus ja uusiminen. Kyseessä on todella mielenkiintoinen työ, koska hyvin rakennettujen talojen ikkunoita on voitu osittain täysin korjata järkevin kustannuksin, ilman vaihtotarvetta.

Kansallisromanttista tyyliä komeimmillaan edustavaan Väinämöisenlinnaan saneerattiin tyylikkäät tilat asianajotoimisto
White & Caselle

Väinämöisenlinna Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa on Helsingin tunnetuimpia jugendrakennuksia. Suojellun kiinteistön viidenteen ja kuudenteen kerrokseen modernisoitiin korkealaatuiset toimitilat asianajotoimisto White & Caselle. Suunnittelun lähtökohtana oli luoda edustavat, rakennuksen tyyliä kunnioittavat toimisto- ja neuvottelutilat, joissa myös yrityksen taidekokoelma olisi näyttävästi esillä. Yksi haastavimmista teknisistä toteutuksista oli tehokkaan äänieristyksen tekeminen yli satavuotiaaseen kivilinnaan. Gullstén-Inkinen toimi vaativan projektin arkkitehti- ja sisustussuunnittelijana.

Kuva: Ilmarinen

Katusoittajat soittavat reipasta melodiaa ohikulkijoiden iloksi keskellä Mikonkatua. Viereisen rakennuksen viidennessä kerroksessa juristi puhuu pitkää neuvottelupuhelua Amerikkaan. Hyvän äänieristyksen ansiosta soittajien, ohi ajavien raitiovaunujen tai muun katuelämän äänet eivät kuulu työhuoneeseen häiritsevästi.

Mikonkadun ja Aleksanterinkadun kulma on keskellä Helsingin vilkkainta liikealuetta. Kulmaa hallitsee vastikään sisältä uusittu Väinämöisenlinna, jykevä ja veikeäkin kansallisromantiikan pioneerityö, jonka julkisivun ja sisätilat ovat suunnitelleet Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Julkisivun materiaalina on käytetty arkkitehtikolmikon valitsemaa suomalaista luonnonkiveä: graniittia sekä Nunnalahden vuolukiveä, josta kuuluisat ohikulkijoille irvistelevät peikot ja muut kalevalaiset hahmot on tehty. Vuonna 1901 valmistunut rakennus tunnetaan myös Pohjolan talona, sillä sen rakennutti Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola toimitalokseen.

Väinämöisenlinnan porrashuoneet on suojeltu.

Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Väinämöisenlinna on suojeltu statuksella SR-1. Suojelun piiriin kuuluvat julkisivu, porrashuoneet ja toisen kerroksen Kansallissalin kiinteä sisustus. Alun perin rakennuksessa oli myös asuinhuoneistoja, mutta nykyään se on kokonaan liike- ja toimistokäytössä. Kiinteistön omistaa Ilmarinen.

Asianajotoimisto White & Case on yksi rakennuksen uusimmista käyttäjistä.

”Etsimme uusia toimitiloja melko pitkään. Tavoitteenamme oli löytää ydinkeskustasta arvokiinteistö, johon pystyisimme rakentamaan toimintaamme palvelevat modernit tilat. Väinämöisenlinna täytti mainiosti molemmat edellytykset. Hauskana yhteensattumana talon rakennusvuosi 1901 on sama kuin yrityksemme perustamisvuosi”, kertoo Suomen White & Casen partneri Timo Airisto.

1400 neliön laajuiset tilat viidennessä ja kuudennessa kerroksessa suunniteltiin ja remontoitiin 2017-2018 vastaamaan asianajotoimiston käyttötarpeita. Vanhat rakenteet purettiin ja tiloja lähdettiin ”luurangosta” rakentamaan uudestaan. Samaan aikaan koko kiinteistössä suoritettiin taloteknisiä korjauksia ja sisätilamuutoksia.

White & Casen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta vastasi Gullstén-Inkinen.

”Halusimme avuksemme kokeneen arkkitehtitoimiston, joka pystyisi tarjoamaan sekä arkkitehti- että sisustuspalvelun. Halusimme löytää myös ’oikean kokoisen’ toimiston, jossa toimeksiantoomme suhtaudutaan tarmolla, mutta jolla on riittävät resurssit projektin läpiviemiseen. Arvioimme eri vaihtoehtoja referenssien ja haastattelujen perusteella. Gullstén-Inkinen oli yksimielinen valintamme”, Airisto kertoo.

Selkeä visio tilasuunnittelun pohjana

Suomen White & Case on osa maailman suurimpiin kuuluvaa asianajotoimistoa. Pääkonttori on Amerikassa. Työnkuvaan kuuluu paljon kansainvälisiä puhelinneuvotteluita.

Työnkuva toimi lähtökohtana tilasuunnittelulle.

Tarvittiin laadukas huonetoimisto, jonka kaikissa tiloissa olisi hyvä äänieristys. Erillään työtiloista tulisi sijaita kokouskeskus korkeatasoisesti varusteltuine neuvotteluhuoneineen.

”Huonetoimisto oli alusta alkaen selvä valinta. Kun ollaan paljon tekemisissä puhelimitse toisella puolella maailmaa olevien tahojen kanssa, niin työhuone on se paikka, jossa tämä onnistuu parhaiten. Linja voi olla huono. Esillä on luottamuksellisia papereita. Avotila ei toimi tällaisissa tilanteissa”, sanoo tilojen arkkitehtisuunnittelusta vastannut Jari Inkinen.

Korkeat ääneneristysvaatimukset asettivat teknisiä haasteita.

”Jos ajatellaan, että meillä on 1900-luvun alussa rakennettu rakennus, niin sehän on hatara siinä mielessä, että äänet kulkevat joka suuntaan. Jouduimme purkamaan väliseinistä rappaukset tiilipintaan saakka ja tiivistämään rakenteita.”

Entä miten yli satavuotiaaseen taloon saatiin sovitettua moderni talotekniikka?

”Kenkälusikalla”, tiivistää Inkinen. ”Näin vanhassa rakennuksessa ei alun perin ole varauduttu minkäänlaiseen talotekniikkaan. Kaikki tekniikka on nyt pyritty sovittamaan välipohjan alapinnan ja näkyvän katon väliin. Tämä väkisin laskee toimiston kattoa ja tarkoittaa erilaisia otsarakenteita. Toisaalta avaruutta saadaan lisää, kun vanhoja huonesarjoja avataan ja väliseiniä puretaan. Lopputuloksena on teknisiltä ominaisuuksiltaan täysin moderni toimistotila, jossa rakennuksen vahva karakteeri on yhä tunnistettavissa.”

White & Casen vastaanottoaulan ikkunoiden kohdilla on nähtävillä rakennuksen alkuperäistä huonekorkeutta. Keskellä olleet väliseinät on purettu. Vain kantava pilari on jätetty. Se on muotoiltu kiilamaiseksi, jotta se sopisi paremmin tilan hillittyyn ilmeeseen. Taustalla näkyy Kari Cavénin työ ”Telttakylä”.

Lasiseinäiset työhuoneet

Työhuoneiden seinäjaot sovitettiin suojellun rakennuksen ikkunajakojen mukaisiksi.

Työhuoneiden ja käytävien välissä on lasiseinät, joita reunustavat ohuet mustat metalliprofiilit. Myös työhuoneiden välissä on osittain lasiset väliseinät.

”Näin huoneista näkee toiseen, vaikka jokainen työskenteleekin omassa huoneessaan. Lasiseinät olivat perusteltu valinta siinäkin mielessä, että rakennus on syvä, ja lasin avulla saadaan maksimaalisesti luonnonvaloa keskikäytävälle”, kertoo tilojen sisustussuunnittelusta vastannut Hanna Gullstén.

Kerrosten väliin puhkaistiin sisäiset portaat. Suunnitelma hyväksytettiin Helsingin kaupunginmuseolla.

Sisäisten portaiden musta nahkainen käsijohde sovitettiin yhteen mustien nahkakalusteiden kanssa. Portaiden alapinta on valaistu.

Taide näyttävästi esille

Olennaisen osan tilasuunnittelua muodosti yrityksen merkittävä taidekokoelma. Gullstén-Inkinen sai tehtäväksi suunnitella, miten teokset laitettaisiin esille uusissa tiloissa.

”White & Casella on paljon muun muassa Kari Cavénin teoksia. Mietimme, mitkä näistä sopisivat parhaiten vastaanottotilaan ja mitkä neuvotteluhuoneisiin. Taukotilaan ehdotimme värikkäämpiä teoksia. Henkilöstö sai valita teoksia omiin työhuoneisiinsa. Saimme tehtäväksi käydä myös suoraan Galleria Anhavalla valitsemassa Kari Cavénin näyttelystä teoksen vastaanottoaulaan. Valintamme oli ”Telttakylä”, joka sopi tilaan erinomaisesti. Oli hienoa, että asiakas luotti näkemykseemme. Taide tuo mukavasti väriä ja eloa muuten hillittyyn sisustukseen”, sanoo Hanna Gullstén.

Neuvotteluhuoneissa on esillä Kari Cavénin teoksia.
Kokouskeskuksen aulassa on esillä Kari Cavénin teos ”Maan vetovoima”. Keskellä on liikuteltava pöytä tarjoiluja varten.
Yhteisessä kokoontumistilassa on väriä. Sohvien turkoosi väri on johdettu White & Casen yritysilmeestä. Seinillä on sarja Lars-Gunnar Nordströmin teoksia.

Suurimman neuvotteluhuoneen pöytä koostuu kiinteästä korkeussäädettävästä keskiosasta ja sitä kiertävistä taittopöydistä. Pöydän keskiosa toimii tarvittaessa buffet-pöytänä yrityksen tilaisuuksissa.
Wc-tilat ovat laadukkaat viimeistä yksityiskohtaa myöten.
Vastaanottoaulan kulmaikkunoista avautuvat näkymät Mikonkadulle ja Aleksanterinkadulle.

Uusiin tiloihin päästiin muuttamaan keväällä 2018. White & Casen Timo Airiston mukaan tilat ovat toimineet loistavasti.

”Asettamamme tavoitteet toimitiloille on saavutettu. Henkilökunta viihtyy erinomaisesti, samoin asiakkaat.”

Airisto kiittelee myös yhteistyötä Gullstén-Inkisen kanssa.

”Yhteistyö Gullstén-Inkisen kanssa toimi hienosti. Projektin alussa kävimme paljon keskusteluja tavoitteistamme ja yrityksemme kulttuurista. Arkkitehdit ymmärsivät nämä näkökohdat ja heidän esittämänsä ratkaisut olivat raikkaita ja meitä varten räätälöityjä”, Airisto kertoo.


Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Aukusti Heinonen

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy on luovien ihmisten suunnittelutoimisto, jolla on kokemusta ja näkemystä. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä. Suunnittelijaryhmämme koostuu arkkitehdeista, sisustusarkkitehdeista, graafisista suunnittelijoista, työympäristön kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoista sekä projekti-insinööreistä. Suunnittelukohteinamme ovat rakennusten uusiokäytöt, erilaiset työympäristöt, näyttely- ja liiketilat, ravintolat ja hotellit sekä oppimistilat.

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.

Atlaspankin talon päävuokralaiseksi tulossa uudenlainen toimistokonsepti Epicenter

Täysin saneerattu Atlaspankin talo Mikonkatu 9:ssä saa päävuokralaisekseen uudenlaisia coworking-tiloja tarjoavan Epicenterin. Innovaatiolaboratorioita, joustavia työtiloja ja tapahtumatilaa tarjoava Epicenter tuo yhdessä rakennukseen muuttavien useiden muiden mielenkiintoisten yritysten sekä Hans Välimäen ja Arto Rastaan ravintoloiden kanssa uutta eloa Mikonkadun ja Kluuvikadun kulmalle.

Mikonkatu 9:n kiinteistö vuonna 2014.

Gullstén-Inkinen on toiminut saneerausprojektin pää- ja arkkitehtisuunnittelijana.

Osa vuonna 1929 valmistuneen rakennuksen yleisötiloista saa saneerauksessa takaisin alkuperäisen ilmeensä.

”Projekti on ollut arkkitehtisuunnittelutiimillemme poikkeuksellisen mielenkiintoinen sen historiallisen kontekstinsa takia”, toteaa kohteen pääsuunnittelija Jari Inkinen, arkkitehti SAFA & sisustusarkkitehti  SIO.

”Taitavat entisöijät ovat saaneet valmiiksi muun muassa vanhaa pankkiholvia vartioineet lohikäärmeet. Lisää mielenkiintoisia juttuja paljastuu, kun talo saadaan kaikilta osin valmiiksi syksyn aikana.”

Kiinteistön omistavan Ilmarisen tiedotteen mukaan joulukuussa 2018 avautuva 9 000 neliön Epicenter ei ole tavallinen coworking-tila, vaan innovaatiotalo ja kasvuyritysten yhteisö. Yritykset ja toimijat valitaan hakemusten kautta jäseneksi. Epicenter tarjoaa joustavia työtiloja kaikenlaisiin tarpeisiin: innovaatiolaboratorioita, neuvotteluhuoneita, 300 henkeä vetävän tapahtumatilan, kuntosalin ja Hans Välimäen luotsaaman Penélope-nimisen tapasravintolan. Hans Välimäki ja Arto Rastas pyörittävät myös Epicenterin henkilöstöravintolaa samassa kiinteistössä.

Ensimmäinen Epicenter avattiin 2015 Tukholmaan. Amsterdamin Epicenter aukesi toukokuussa ja syksyllä 2018 avataan toimipisteet Helsingin lisäksi myös Oslossa ja New Yorkissa.

Jäsenyytensä Epicenter Helsingissä ovat varmistaneet mm. Naava, Vake, Industry62/Ugrow ja Energiavalmennus.

Lue lisää Mikonkatu 9 kiinteistöstä:
Ilmarinen: Epicenter laajenee pohjoismaissa ja avaa innovaatiotalon Helsinkiin
Helsingin Sanomat: Atlas-pankki rakensi talon 1920-luvulla ja meni pian konkurssiin – nyt Planet Hollywoodistakin tuttuun Mikonkadun taloon tulee toimistoja
Gullstén-Inkinen: Mikonkatu 9 saneerausprojekti edennyt harjannostajaisiin

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:llä on 30 vuoden kokemus rakennusten ja sisätilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. Suunnittelijoihimme kuuluu arkkitehteja, sisustusarkkitehteja, visualisteja sekä työympäristön kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.

Edustuskartano kunnostettiin 1950-luvun henkeen

Gullstén-Inkinen toimi arkkitehti- ja sisustussuunnittelijana suomalaisyrityksen perinteikkään edustuskartanon kunnostusprojektissa Espoossa. 1920-luvun lopulla rakennetun kartanon päärakennus ja rantasaunat saivat remontissa vaalean ja kodikkaan ilmeen. Päärakennuksen sisustuksella haluttiin luoda tunnelma, joka olisi voinut olla tiloissa kauniina kesäkuun iltapäivänä 1952 olympialaisten aikaan.

Kaunis lasiveranta johdattaa sisään 1920-luvun lopulla rakennetun kartanon päärakennukseen. Verannan kolmeen suuntaan avautuvat ikkunat tekevät sisääntulosta hyvin valoisan. Astuessaan peremmälle tulijalle avautuu näkymä ruokasaliin. Se sijaitsee vastakkaisella verannalla, jonka korkeista, niin ikään kolmeen suuntaan avautuvista ikkunoista tulvii valoa sisään.

Valoisuutta ja vaaleutta on entisestään korostettu kartanon vastikään valmistuneessa remontissa. Viimeisimmän korjaustyön piiriin kuului kartanon päärakennus. Aiempina vuosina oli jo peruskorjattu kaksi järven rannassa sijaitsevaa hirsirakenteista rantasaunaa.

Nyt suomalaisyrityksen edustuskartano on jälleen valmis vastaanottamaan vieraita kokoustamaan, ruokailemaan ja saunomaan.

Valoisa sisääntulo vastaanottaa tulijan.
Sisääntulolta avautuu näkymä ruokasaliin. Kartanon taidekokoelma on laitettu näyttävästi esille.
16 hengen ruokasalin ilmettä vaalennettiin ja kevennettiin. Mustat nahkatuolit vaihdettiin Y-tuoleihin. Lasivitriiniin on laitettu näytille yrityksen monogrammilla varustettuja kristalliastioita vuosikymmenten takaa.

Tunnelma kuin olympiakesän iltapäivällä

Gullstén-Inkinen toimi kartanon kunnostusprojektin arkkitehti- ja sisustussuunnittelijana ja vastasi korjaustöiden johtamisesta ja projektin hankinnoista. Kartanon edellisestä remontista oli kulunut yli kolmekymmentä vuotta, joten eletyn elämän jäljet olivat jo alkaneet näkyä. Remontin yhteydessä haluttiin myös saada tilojen toiminnallisuus palvelemaan paremmin edustustilaisuuksien käytännön tarpeita.

”Asiakkaan toive oli tehdä kartanosta kodikas. Vaikka kyseessä on yritysjohdon edustustila, kartano itsessään on inhimillisen kokoinen ja sympaattinen. Kodikkuus sopii puitteisiin hyvin”, kertoo Hanna Gullstén.

Entä mihin aikakauteen sisustustyyli tulisi sijoittaa?

”Mietimme pitkään, mihin henkeen tilat sisustettaisiin. Kartanolla on pitkä historia, ja ajallisia kerrostumia oli useita. Ajattelimme, että tilat pitäisi saada näyttämään siltä, kuin oltaisiin porvariskodissa vuoden 1952 olympiatunnelmissa. Kaiken kalustuksen tuli kuvastaa tuon ajan henkeä. Aikataulullisista syistä ei ollut mahdollista ruveta etsimään antiikkihuonekaluja, joten fiilis piti löytää nykyään tuotannossa olevista kalusteista. Kalusteiden tuli olla mielellään kotimaisia, tai vähintään pohjoismaisia. Myös talon alkuperäisiä huonekaluja kunnostettiin, ja talossa ollutta taidetta sekä vanhaa astiastoa halutiin tuoda esille”, Hanna Gullstén kertoo.

Värit sovitettiin takkaan ja taiteeseen

Alakerran sali toimii ruokailun jälkeisenä kahvittelupaikkana. Salia hallitsee alkuperäinen takka, joka toimi lähtökohtana tilan väritykselle. Myös taidekokoelma määritti värivalintoja.

”Kartanossa oli paljon kaunista taidetta. Asiakas oli tyytyväinen, että löysimme kaikille töille paikan. Esimerkiksi salin pianon päälle sopi luontevasti työ, jossa on ikään kuin pianon koskettimet. Otimme moniin tekstiileihin värisävyt taiteesta”, Hanna Gullstén kertoo.

Salin väritys on sovitettu takkaan, taiteeseen ja alkuperäisiin huonekaluihin. Alkuperäinen sohvaryhmä kunnostettiin ja verhoiltiin uudestaan. 1930-luvulta peräisin olevassa pöydässä on monia salalokeroita ja pullojen säilytyspaikkoja.
Kartanoon haluttiin luoda vaikutelma, että täällä olisi juuri eletty. Silmälasit ovat ”unohtuneet” kirjapinon päälle.
Villa Mairea –tyylinen berberimatto kokoaa ison tilan yhteen.
Kartanon yläkertaa hallitsee Eliel Saarisen Cranbrook-ruokailuryhmä. Seinien ja nojatuolien väritys on johdettu alkuperäisen kaakeliuunin väreistä. Artekin hyllyille laitettiin esille vanhoja esineitä yrityksen kokoelmista.
Yläkerrassa sijaitseva kahdeksan hengen neuvotteluhuone tehtiin ilmeeltään ja taidevalinnoiltaan moderniksi.
Ruokasalin yläpuolella olevalta terassilta aukeaa upea näkymä järvelle.

Naisten ja miesten rantasaunat kunnostettiin lattiasta kattoon

Kartanoon kuuluu myös kaksi järven rannassa sijaitsevaa hirsirakenteista saunaa. Niistä ensimmäinen peruskorjattiin keväällä 2010 ja toinen 2017.

”Kartanon rakennuskannan kunnostusprojekti alkoi 2010 niin sanotun Naisten saunan remontilla. Lähtökohtana oli tehdä saunasta tyylikäs mutta kodikas edustussauna. Tilojen piti olla modernit, valoisat ja myös naiselliset”, Hanna Gullstén kertoo.

Rakennuksen alkuperäinen ilme vesikattoineen ja ulkoverhoiluineen säilyivät lähes koskemattomina, mutta runkorakenteet ja sisustus jouduttiin uusimaan lähes kokonaan. Korjauksen aikana paljastui muun muassa, että sauna oli rakennettu useassa vaiheessa ja vanhin osa oli aikoinaan ollut savusauna.

Pukeutumistilaan haluttiin vaaleaa puuverhoilua.

Viimeksi korjattuun arkkitehtuuriltaan 1950-luvun Miesten saunaan tehtiin isompi rakenteellinen remontti, jotta tilan toiminnallisuutta saatiin parannettua.

”Saunan ainoa sisäänkäynti oli järven puolella. Haluttiin, että myös toiselta puolelta pääsisi sisään. Ratkaisuna oli, että teknisestä tilasta, jolla ei enää ollut virkaa, luovuttiin kokonaan. Hirsiseinään puhkaistiin sisäisesti oviaukko, ja tilaan tehtiin keittiö ja wc. Muutoksen myötä saatiin uusi saapumisreitti päärakennukselta saunalle.

Miesten saunan perustukset kunnostettiin, jätevesi- ja lämmitysjärjestelmät vaihdettiin moderneiksi, vanha niittykukkia heilimöivä maakatto rakennettiin täysin uudelleen, ja sisätiloissa tehtiin mittava uudistus. Rakennuksen seinähirret olivat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, joten ne ainoastaan puhdistettiin.


Saunassa ei ole erillistä pukeutumistilaa, vaan sama tila toimii oleskelu- ja pukutilana. Tilaan suunniteltiin pitkä sohva kiertämään kahta seinää. Seinille laitettiin puiset tapit vaatteita varten. ”Tapit ovat sopivan eleettöminä ja silloin kun niissä ei roiku vaatteita, ne toimivat hauskana elementtinä seinällä.”

Saunan löylyhuoneessa kunnostettiin hieno vanha kertalämmitteinen kiuas, ja lauteet uusittiin taitavien puuseppien avulla.

Oman haasteensa toi nykytekniikan tuominen vanhaan rakennukseen tyylikkäästi. Sähköt saatiin kuljetettua leveissä lattia- ja ovilistoissa. Nyt tilassa voi mainiosti myös kokoustaa.

Teknisen tilan paikalle tehtiin uusi eteistila, pieni keittiö ja wc-tila.

 

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Aukusti Heinonen

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:llä on 30 vuoden kokemus rakennusten ja sisätilojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. Suunnittelijoihimme kuuluu arkkitehteja, sisustusarkkitehteja, visualisteja sekä työympäristön kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijoita. Teemme suunnitteluratkaisuja pienellä hiilijalanjäljellä ja suurella sydämellä.

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.

Mikonkatu 9 saneerausprojekti edennyt harjannostajaisiin

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan historiallisesti arvokkaan Mikonkatu 9:n kiinteistön saneerausprojekti on edennyt harjannostajaisvaiheeseen. Loppusyksystä valmistuvan perusparannuksen myötä kiinteistön uusia käyttäjiä odottavat nykytyönteon vaatimukset täyttävät toimitilat, jotka on suunniteltu funkkistalon alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Gullstén-Inkinen on toiminut vaativan kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelijana.

Mikonkatu 9:n kiinteistö vuonna 2014.

Jykevä punatiilinen Mikonkatu 9:n kiinteistö Helsingin Kluuvissa huokuu aitoa funktionalismin arvokkuutta. Vuonna 1929 rakennettu Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema, nykyään Ilmarisen omistama kiinteistö rakennettiin alun perin Atlas-pankin pääkonttoriksi. Pankki ajautui kuitenkin vararikon partaalle ja yhdistettiin jo vuoden 1929 lopussa Helsingin Osakepankkiin. Sen jälkeen pankkisalissa toimi vuosikymmeniä elokuvateatteri Bio Rea. Vuodesta 1994 entinen pankkisali on toiminut ravintolana.

Nyt kiinteistö peruskorjataan täysin. Kahdeksankerroksisen rakennuksen talotekniikka, sisärakenteet, pintamateriaalit ja kalusteet uusitaan. Toimistokäytössä olleet sisätilat muutetaan nykytarpeet täyttäviksi, muuntojoustaviksi toimitiloiksi.

Tarve perusparannukselle lähti liikkeelle korjausvelasta.

– Rakennus oli taloteknisesti elinkaarensa päässä. Toimiakseen kuten tämän päivän toimistotalon pitää toimia, ei parikymmenentä vuotta vanhalla tekniikalla enää saada irti niitä ominaisuuksia, joita käyttäjät nykyään tiloilta edellyttävät, kertoo Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Suojeltu funkkisrakennus

Rakennus on suojeltu ulkokuoren ja osittain myös sisäosien osalta. Kaavoituksessa suojelun statukseksi on merkitty SR-1, joka tarkoittaa, että rakennuksia tai rakenteita ei saa purkaa tai muuttaa niin, että niiden kulttuurihistoriallinen tai rakennustaiteellinen arvo heikkenee. Korjaustöistä on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa.

Kohteen pääsuunnittelijana toiminut Jari Inkinen, arkkitehti SAFA, sisustusarkkitehti SIO, on ollut vetovastuussa myös suojelullisten arvojen huomioimisessa rakennusta peruskorjattaessa.

– Vaikka ylempien kerrosten toimistotilat tulevatkin olemaan täysin modernia avotilaympäristöä, osa katutason sisätiloista tullaan jopa entisöimään alkuperäiseen asuunsa. Yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon asiantuntijoiden kanssa olemme löytäneet suunnittelu- ja toteutusratkaisuja, jotka ovat tyydyttäneet kaikkien osapuolien tavoitteita, Inkinen sanoo.

Gullstén-Inkisen valmistelema rakennuslupahakemus jätettiin tammikuussa 2017. Työt aloitettiin kesällä 2017.

Tuleva toiminta perustuu vuorovaikutukselle

Peruskorjauksen lähtökohtana on tehdä tiloista muuntojoustavat.

– Tähtäämme taloteknisesti sellaisiin ratkaisuihin, että muuntojoustavuus on saavutettavissa niin lyhyellä kuin pitkälläkin juoksulla, sanoo Ville Laurila. – Kiinteistö on haluttu suunnitella rakenteellisesti sellaiseksi, että toisesta kerroksesta ylöspäin tilat ovat joustavasti muunneltavissa eri kokoisten yritysten eri elinkaaren tarpeita vastaaviksi. Tällainen laaja speksi on tietenkin tuonut huomattavasti kulmakerrointa suunnittelijan työhön.

Tilojen muunneltavuus on myös kiinteistön uuden käyttäjän liiketoiminnan lähtökohta. Tuleva käyttäjä on yhteisöllistä työtilaa tarjoava toimija, jonka liiketoiminta perustuu vahvalle vuorovaikutukselle vuokralaisten kesken.

– Kävimme Jari Inkisen kanssa Lontoossa tutustumassa vastaavan tyyppisiin kohteisiin. Halusimme päästä kiinni siihen, miten tilojen täytyy toimia, jotta ne parhaalla mahdollisella tavalla luovat vuorovaikutusta ja vauhdittavat kohtaamisia, Laurila kertoo. – Mikonkatu 9 kiinteistö istuu tällaiseen toimintakonseptiin hyvin. Talon runko on optimisyvyinen. Kaksi porraskäytävää ja rakennettava kolmas porraskäytävä vielä lisäävät talon jaettavuusmahdollisuuksia ja kerrosten välistä liikkuvuutta ja saavutettavuutta.

Laurilan mukaan Gullstén-Inkinen on onnistunut vaativan kohteen pääsuunnittelijana hyvin. Myös uusi käyttäjä on tyytyväinen tuleviin tiloihinsa. Laurila kiittelee erityisesti Gullstén-Inkisen innovatiivisuutta sekä intoa hanketta kohtaan.

– Jari Inkisellä tiimeineen on ollut palava into ja vahva usko tätä projektia ja tulevan käyttäjän liiketoimintaa kohtaan. Se on näkynyt niin suunnitteluratkaisuissa kuin innossa viedä hanketta eteenpäin.

Projekti on edennyt aikataulussa, eikä suurempia vastoinkäymisiä ole ollut.

Harjannostajaisia vietettiin 17.5.2018. Tilaisuudessa tarjoilusta vastasivat kiinteistön katutasoon tulevan ravintolamaailman keittiömestarit. Kiinteistöön on tulossa myös toinen, vain käyttäjille tarkoitettu ravintola.

Tilojen luovutus vuokralaisten käyttöön on loppusyksyllä 2018.

Mikonkadun liiketalo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, aivan Ateneumin vieressä.

Teksti: Minna Helkiö
Kuvat: Ilmarinen

Lisää aiheesta:
Helsingin Sanomat: Atlas-pankki rakensi talon 1920-luvulla ja meni pian konkurssiin – nyt Planet Hollywoodistakin tuttuun Mikonkadun taloon tulee toimistoja

 

Gullstén & Inkinen Oy on yksi Pohjoismaiden suurimmista sisustussuunnitteluun, kiinteistökehittämiseen ja korjausrakentamiseen erikoistuneista suunnittelutoimistoista. Suunnittelukohteenamme ovat toimitilat ja työympäristöt, julkiset tilat, hotellit ja ravintolat sekä opetus- ja oppimisympäristöt. 

Tutustu suunnittelemiimme kohteisiin täältä.

European Architects Alliance kylässä GI:llä

The European Architects’ Alliance on arkkitehtitoimistojen yhteenliittymä, johon kuuluu GI:n lisäksi yli kaksikymmentä suunnittelutoimistoa eri puolilta Eurooppaa, kuten Saksasta, Englannista, Belgiasta, Hollannista, Irlannista, Turkista, Saksasta, Puolasta ja Italiasta. Toiminta perustuu eurooppalaisten suunnittelutoimistojen väliseen yhteistyöhön, joka mahdollistaa palvelujen tarjonnan asiakkaille myös globaalilla tasolla. Osana yhteistyötämme, meillä oli ilo ja kunnia päästä isännöimään toimistojemme välistä puolivuotiskokoontumista viikko sitten.

Vieraamme pääsivät myös nauttimaan Helsingin kauniista saaristo-alueesta ja syksyisistä keleistä purjehduksen tunnelmissa.

Rakennuslupa Mikonkatu 9:lle on jätetty ja odottaa hyväksyntää!

Mikonkatu 9 – on saavuttanut yhden tärkeimmistä virstanpylväistä: rakennuslupa on jätetty ja odottaa hyväksyntää.

Rakennus sijaitsee keskeisellä Kluuvin alueella punatiilisessä rakennuksessa, jonka omistaa Ilmarinen. SR 1 -listalla oleva historiallinen rakennus uudistetaan kunnioittaen sen alkuperäistä arkkitehtuuria ja historiaa.

Rakennus rakennettiin 1928, jonka suunnitteli arkkitehdit olivat Jussi ja Toivo Paatela. Alunperin rakennus oli Atlas-pankin pääkonttori. Vuoden 1929 markkina romahduksen jälkeen, pankin sisustus muuttui elokuvateatteriksi, BIO Rea, moneksi vuosikymmeneksi.

Nykyään rakennus on monikäyttäjä talo, jossa on toimisto- ja liiketilat, ja käyttö pysyy samana remontin jälkeen. Hankkeen tavoitteena on soveltaa LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) Gold-sertifikaatti, joka on vihreän rakennuksen sertifiointiohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa rakennuttajia ja toimijoita ympäristöllisesti vastuullisina ja käyttää resursseja tehokkaasti.

Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen olivat vastuussa pää -arkkitehtisuunnittelusta.

Lisätietoja antavat:
tiina.seppala@www.gullsten-inkinen.com tai toimitilat@ilmarinen.fi

Kuva on Atlas pankin edessä: Sundström Olof 1930, Helsingin kaupunginmuseo